KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > RIIMITTELYSTÄ
9481. Riimittelystä
Tapio12.12.2017 klo 14:34
MYLLYT NE JAUHAA, RUISTA JA KAURAA > ONTUAHeljä-Maija:
"Loppusointu ontuu: JAUHAA ja KAURAA. Jotta ei ontuisi,pitäisi olla esim. JAUHAA ja KAUHAA."
Olen huomannut, että viimeisen tavun ei tarvitse olla aivan sama. Usein vain kaksi viimeistä kirjainta on samoja, esim. joululaulu säteillen ... tähtösten
Funny kehottli lukemaan Wikipediaa
"
Riimiparin äänteellinen yhtäläisyys lasketaan viimeisen nousutavun (eli viimeisen painollisen tavun) ensimmäisestä vokaalista.[2] Riimejä eivät siis ole "koira" ja "kissa" tai "lakana" ja "orpana", sillä niissä loppusointua muistuttava samankaltainen osuus alkaa painottomasta tavusta.
"
Jälkimmäisessä kaksi yhteistä kirjainta kuten JAUHAA... KAURAA
En ymmärrä tuosta Wikipedia-artikkelista yhtää mitään ts. mikä tekee jostakin tavusta painollisen ja painottoman ja siten loppusoinnuksi kelpaavan/kelpaamattoman.
Voisiko joku avata tuota Wikipedia-artikkelia.
2. Jaska12.12.2017 klo 16:04
Vähän epäilen Heljä-Maijan liioittelevan ymmärtämättömyyttään. Tai sitten minä olen ylimaallinen nero, kun ymmärsin sen täydellisesti.Puhekielessämme paino eli sävelkorkeus ja usein myös äänen volyymi on enimmäkseen sanan ensimmäisellä tavulla. Selvimmin kaksitavuisissa sanoissa, joissa alkutavu on pitkä ja toinen lyhyt. Muitakin painotustapoja voi käyttää sanasta ja tilanteesta riippuen. Esim. normaali ärräpää on PERkele, vielä voimallisempi PERkeLE. Lopputavun alkutavua korkeammasta sävelkorkeudesta on hyvä esimerkki aHAA, joka ilmentää sanojan valaistumista tehollisemmin kuin tasapaksu ahaa.
Puhdasoppisessa riimissä painollisen tavun vokaalin/vokaalien tulee olla sama. Siten koira ja kissa eivät muodosta riimiä, vaikka painottomassa parissa ra - sa a on sama. Vokaalimusiikissa sääntö ei tietenkään päde, koska puhekielessä painoton tavu voikin olla laulussa painollinen. Esim. Ystävä sä lapsiEN, katso minuun pieneHEN. Säkeiden lopputavut ovat painolliset ja muodostavat moitteettoman riimin. Vastaava tapaus on todennäköisesti (en muista melodiaa ja tahtilajia) Heljä-Maijan esimerkin len - sten.
3. Tapio12.12.2017 klo 16:21
En vieläkään ymmärrä, mikä vika onJAUHAA ja KAURAA
LAKANA ja ORPANA
pareissa ts. miksi ne eivät käy loppusointupareiksi, mutta
LAPSIEN ja PIENEHEN
käyvät.
En ymmärrä, miksi JAUHAA ja KAUHAA olisi yhtään sen kummempi kuin JAUHAA ja KAURAA, koska viimeisen tavun ei tarvitse olla ihan sama.
Myönnän, että olen ihan pihalla tässä asiassa.
4. Heljä-Maija12.12.2017 klo 16:30
2. Jaskalle:Tapio on lainannut tekstistäni vain ensimmäisen rivin tähän säikeeseen, muu teksti on hänen omaansa. Minä ymmärsin täydellisesti, miksi tässä loppusoinnut ontuvat. Tiedän siis myös, mikä ero on painollisissa ja painottomissa tavuissa.
5. Jaska12.12.2017 klo 16:47
Jäi mainitsematta, että puhdasoppisessa riimissä painollista tavua seuraavien yhden tai usemman tavun tulee olla identtiset. Parissa lakana - orpana ne ovat, mutta painotavuissa on eri vokaalit. Puhtaassa riimissä tulee myös painotavun rakenteen (avo/suljettu) olla identtinen.Ei näitä kannata liian ryppyotsaisesti ottaa. Mä oon orpona, vaan en (riimin) orjana:)
6. Jaska12.12.2017 klo 16:57
1001 kertaa anteeksi möhläykseni, Heljä-Maija. Noteerasin vain säikeen avaajan nimen ja tekstin, eivätkä sitaattimerkitkään soittaneet hälytyskelloja. En siis yksinkertaisesti tajunnut tekstin olevan lainaus muusta säikeestä. Mokia sattuu kiihtyvällä tahdilla:(
7. Tapio12.12.2017 klo 17:37
Olen edelleen aika pihalla tässä asiassa.
8. iso S12.12.2017 klo 17:53
Riimiasiaa on käsitelty myös säikeissä1624. Onnistuneita sanoituksia
2296. RiimiRenki
Tavujen painoja nostellaan ja runojalkoja hierotaan säikeessä
498. Limerikkejä
Näiden lukeminen ei välttämättä takaa pihalta pois pääsyä, mutta aiheeseen liittyviä esimerkkejä löytää.
9. Tapio12.12.2017 klo 18:13
Limerikki-säikeestä kävi esille, että aikanaan RA oli yhtä pihalla kuin minä. Tilanne ei ole yhtään parantunut viestin 3 jälkeen. En muista, koska olisin ollut jostakin ristikkoasiasta näin pihalla kuin riimityksistä.
10. Tapio12.12.2017 klo 18:24
Onko tuossa KAUHAA KAURAA saojen erossa kyse siitä, että paino on eri puolella sanaa? Jos on, minulle vaikea asia, sillä en tuollaisia asioita juuri huomaa.
11. iso S12.12.2017 klo 18:44
Jos ei ymmärrä niin ei ymmärrä. Onko sillä mitään väliä ratkomisen kannalta? Eivät riimit mielestäni edes ole ristikkoasia, siitä huolimatta että joidenkin ristikoiden ratkaisulauseissa riimejä käytetään ja joissakin yritetään käyttää. Kyseiset ristikot voi ratkaista ja ratkaisulauseet ymmärtää vaikka ei ymmärtäisi riimityssääntöjä pätkääkään.Myönnän toki, että joissakin harvahkoissa tapauksissa ratkaiseminen saattaa hitusen nopeutua, jos arvaa että kaksi ratkaisulausetta muodostavat riimiparin - mutta voi siitä olla haittaakin, jos laatija onkin kompastunut runojalkoihinsa ja ratkojaparka yrittää epätovon vimmalla sovittaa oikeaoppista riimitystä paikkaan jossa sellaista ei ole..
12. Tapio12.12.2017 klo 19:07
Jäi vähän kiusaamaan, kun Heljä-Maija ja Funny ilmoittivat ymmärtävänsä ontumisen ja sanojen painollisuuden/painottomuuden, mutten itse päässyt jyvälle asiasta.Riimityksiä ristikoissa on lähinnä piilosanoissa. Riimityksillä ei ole ollut mitään ratkaisevaa roolia eli riimitelty riimittelyn itsensä vuoksi. En ole niissä miettinyt koskaan, onnistuiko riimittely vai oliko kyse vain riimittelyn yrityksestä.
13. Tapio12.12.2017 klo 19:11
Tää sanojen painojen ja riimittelyn ymmärtäminen tuntuu vähän samalta kuin nuotti- tai -kielikorvan omaaminen. Nuottikorvaa minulla on, mutta kielikorvan kanssa on vähän niin ja näin.
14. pelaaja12.12.2017 klo 19:41
"Veet Tammerkoskessa kiitävät ain, sillalla kuohuja kuunnella sain.Laineiden pauhut, kaupungin sauhut aatokset johdattaa maailmaan vain.
Kun Tammerkoskella tummenee yö, sillalla kimmeltää lamppujen vyö.
Koski vain pauhaa saamatta rauhaa, Tampereen muistolle syömmeni lyö."
10 kansantajuista riimitystä yhdessä laulunpätkässä ja varmaan liiankin yksinkertaisia, makuasia. Se se vaan on sillä lailla, että jotkut osaavat. Onneksi on sanoittajia, runoilijoita ja sensellaisia luonnonlahjakkuuksia olemassa. Minullakin kyllä esim. on omasta mielestäni erittäin hyvä nuottikorva eli muka edellytyksiä laulamiseen mutta kurkkuni äänentulolähteineen väittää päinvastaista. Sama riimityksessä. En edes kuvittele ymmärtäväni asian saloja tai varsinkaan osaavani itse luoda niitä mutta tunnistanen hyvän sellaisen ja ihailen tekijää. Ja onhan se hienoa, jos ristikoissakin sellaista tulee vastaan.
15. Jaska12.12.2017 klo 22:27
Onhan niitä tullut, viimeksi Riku Rosenvallin koviksessa 25.11.Idän mani
on nurin pakassani
Skandeeraaminen ei tosin suju yhtä juohevasti kuin pelaajan esimerkissä:)
16. Tapio12.12.2017 klo 22:28
Hannu Salokankaan ristikossa oli vain minulle liikaa vaadittu, että pitäisi tunnistaa huono ja hyvä riimittely. Ehkä ei maksa vaivaa ymmärtää riimittelyä paremmin.
17. Tapio13.12.2017 klo 11:50
Ei joku vielä yrittäisi vääntää rautalankaa ja kertoa mikä siinä säkeessä ontuu. Ei voi olla kyse ainakaan siitä, että edeltävä konsonantti on eri, koska vokaaleja edeltävän konsonantin ei ole pakko olla sama.
18. Jaska13.12.2017 klo 13:38
Se nyt vaan Tapio on sellaista kauraa, että kahden säkeen viimeisten painottomien tavujen kuuluu olla identtiset, Kuten pauhuit - sauhut pelaajan esimerkissä. Siinä eka kirjain vaihtuu vain painollisissa tavuissa. Kun säkeiden viimeiset sanat ovat yksitavuisia, ne ovat painollisia. Jos toinen sana alkaa vokaalilla, toisen tulee alkaa konsonantilla: ain - lain. Molempien sanojen ollessa konsonanttialkuisia, niissä tulee olla eri konsonantit: vyö - lyö.Jos et asiaa edelleenkään ymmärrä, älä kuitenkaan varmuuden vuoksi enää ilmoita sitä. Ihan vapaasti voit kuitenkin olla sitä mietlä, että jauhaa - kauraa on kelpo riimi.
19. Jaska13.12.2017 klo 13:40
Piti olla pauhut - sauhut.
20. Tapio13.12.2017 klo 13:50
Ok. Minulle käytännössä hyvin vaikea asia, kun en useinkaan tunnista onko tavu painollinen vai ei. En pysty erottamaan oikeaa riimittelyä väärästä - ei parane edes yrittää riimittelyä.
21. Tapio13.12.2017 klo 14:16
Ei sen puoleen en ikinä ollut kuullut Jaskan esittämästä säännöstä tai olen sen totaalisesti unohtanut. Luulen, että moni muukin ihmetteli vihjettä eli tuskin olin ainoa säännöstä tietämätön tai huonon säekorvan omaava.
22. Tarja13.12.2017 klo 15:02
Onneksi minä en ole tiennyt, että riimittelyyn liittyy näin paljon sääntöjä. Olisi muuten jäänyt "vapaata riimittelyä" -säie tyhjäksi ;)
23. Funny13.12.2017 klo 16:32
Samaan tapaan kuin kielikorva, riimikorva voi toimia, vaikka ei sääntöjä tuntisikaan.
24. Matti13.12.2017 klo 19:42
Eikös ne Tarjan riimit ole suurimmalta osaltaan täysin korrekteja.
25. Tapio14.12.2017 klo 07:40
Suomen kielessä ei minusta sanoja juuri painotella. Ainakin minun pitäisi opetella, milloin tavu on painollinen ja milloin ei.
26. östen14.12.2017 klo 07:57
Tiedätkö Kaija Koon laulun, jossa on "viimeinen lento kuin sudenkorento"? Ehkä siitä huomaat, miten painotetaan väärin ja tiedät, miten pitäisi painottaa. Tuo on siis väärä riimi, vaikka se näyttää oikealta.
KOMMENTOI