KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > KAUNIS SUOMEMME KIELI 5

8871. Kaunis Suomemme kieli 5

Matti26.5.2016 klo 00:09
Kumpi on oikein, golfmaila vai golf-maila?
2. Tarja26.5.2016 klo 08:13
Kun hyttynen pistää, niin jälki on kuitenkin hyttysenpurema. Siis onko hyttysellä hampaat?
3. Hakro26.5.2016 klo 10:43
Golfmaila ja golf-maila ovat molemmat oikein. Golfaajat itse ovat omaksuneet yhdysviivattoman muodon, koska pelin nimeä voidaan pitää suomeen vakiintuneena sanana. Golf on kuitenkin vieraskielinen sana, joten myös yhdysviivan käyttöä voidaan pitää perusteltuna. Kielitoimiston sanakirjassa käytetään muotoa golfmaila.
4. Matias-Myyrä30.5.2016 klo 06:52
Kielonen: SIJA
nominin taivutusmuoto, sijamuoto, kaasus. Paikallissijat. Subjektin sijat ovat nominatiivi ja partitiivi.

Onko väärin nimittää nominin tai verbin perusmuotoa taivutusmuodoksi?
5. Juhani Heino30.5.2016 klo 12:38
Kai niin voi kuitenkin tehdä, samoin kuin matematiikassa on nollapermutaatio eli alkuperäinen järjestys. Muistaakseni koulussakin puhuttiin taivutusmuodoista ja ekana oli nominatiivi.
6. Jy30.5.2016 klo 15:08
Samainen Kielonen kertoo sanasta taivutusmuoto seuraavaa:

"taivutusmuoto kiel. taivutuksessa esiintyvistä sanan eri muodoista. Nominien taivutusmuotoja sanotaan sijamuodoiksi."

Eli ainakaan tuo määritelmä ei ilmaise, etteikö myös nominatiivi luettaisi taivutusmuodoksi. Kun kerran nominien taivutusmuotoja sanotaan sijamuodoiksi, niin eivätkö kääntäen silloin kaikki sijamuodot ml. nominatiivi ole samalla taivutusmuotoja? Maalaisjärjellä tosin sana taivutusmuoto edellyttäisi jotain taivuttamista, mutta ehkä sen voi ajatella niin, että nominatiivi on nominin päätteetön taivutusmuoto.

Verbien osalta voi olla vielä selkeämpää, en tosin katsonut tähän tukea mistään lähteestä: verbin perusmuodoksi laskettavan I infinitiivin lisäksihän on olemassa myös verbin vartalo (ostaa-verbillä se on tietääkseni osta-, juosta-verbillä juos- jne.), joka yleensä kai on lyhyempi kuin I infinitiivi. Siten jo I infinitiivin voi ajatella olevan sellainen taivutusmuoto, jossa verbin vartaloon on liitetty tunnus (esim. vokaalin pidennys tai -ta/-tä ja mitä niitä nyt onkaan).

Voi mennä jotenkin kielitieteellisesti metsään tuo pohdinta, mutta ainakin tuli noin mieleen.
7. Jy30.5.2016 klo 22:41
[Edellä oleva klo 15.08 viestini on turha, sen voi sivuuttaa, kun poistomahdollisuutta ei ole.]

Keltakulta lienee kultaseppäalalla käytössä oleva termi. Kun en alaa tunne, tuli mieleen ihmetellä, mitä se on, kun kultahan on keltaista itsessään. Tehdäänkö kullasta vielä keltaisempaa jollain muulla metallilla seostamalla vastaavasti kuin saadaan valkokultaa ja punakultaa? No, selvisipä se, että keltakulta on kuitenkin lähes puhtaan kullan nimitys, ei siis seostamalla lisää kellastettu. Sitten selvisi etymologisesta sanakirjasta, että muista kielistä lainaamalla saatu kulta-sanakin tarkoittaa alun perin keltaista (metallia). Siispä keltakulta on tautologinen ilmaus, keltainen keltainen metalli. Liekö otettu käyttöön vain selvennykseksi juuri valkokullasta yms. seoksista erittelemiseksi.
8. Matias-Myyrä31.5.2016 klo 11:52
Tämän takia Jy olisi halunnut poistaa edellä olevan viestinsä.
"Ka-lisäyksellä syntyvä karata ei myöskään ole taivutusmuoto."

"Siten jo I infinitiivin voi ajatella olevan sellainen taivutusmuoto..."
9. Antti31.5.2016 klo 12:38
Tarja sanoo: "Hyttysen pistämä on hyttysenpurema.Onko hyttysellä hampaat?"

On vertauskuvalliseseti. Voi pakkanenkin olla purevaa. Pureminen on myös tehoamista.
10. Tarja31.5.2016 klo 12:52
Totta. Lääke voi purra tautiin ja teksti voi purra lukijoihin. Mutta uskoisin, että hyttysenpuremassa kuitenkin kuvitellaan hampaiden jälkeä, kuten paarmanpuremassa tai käärmeenpuremassa. Eli luullakseni kyse on siitä, ettei tiedetä, miten jälki syntyy.
11. Tarja31.5.2016 klo 13:06
Tai nykyään jo tiedetään, mutta sana on vakiintunut yleiseen käyttöön, joten käytetään sitä tiedosta huolimatta.
12. Jy31.5.2016 klo 14:39
Hyttysenpurema-nimitys voi johtua myös siitä, että hyttynen tekee sen suupuolellaan, vaikka kyse "teknisesti" onkin pistämisestä. Vertailun vuoksi: puhutaan ampiaisenpistosta ja mehiläisenpistosta, nehän eivät tee pistoa suupuolellaan vaan takapäällään. En tiedä, onko tuossa perää, mutta on voinut vaikuttaa sanontatapoihin. Olen kyllä kuullut puhuttavan myös hyttysenpistosta.

Ampiaisenpuremankin voisi tietysti saada, jos ampiainen jostain syystä alkaisi purra ihmistä. Purevat ne tietysti muissa toimissaan kuin puolustautumisreaktiona, eli ruokaansa, pesänrakennusainetta puun pinnasta kalvaessaan jne. (Nuorena katselin, miten ampiaiset paloittelivat puremalla kasteluvesiastiaan hukkuneita heinäsirkkoja.)
13. Antti31.5.2016 klo 14:43
Vastaavasti sanotaan "miekka syö" tarkoitettaessa "miekka surmaa".
14. Jy31.5.2016 klo 14:49
Antti, enpä muistaakseni ole ilmausta "miekka syö" koskaan kuullutkaan. Hauska uusi tieto itselleni :).
15. Jy31.5.2016 klo 14:52
Siitä tuli vielä mieleen "saha syö", myös "saha puree" - mutta sahalla hampaat kiistatta onkin.
16. pelaaja10.6.2016 klo 15:48
IL: "Kanadalainen 20-vuotias nainen kuoli sen jälkeen, kun oli suudellut maapähkinävoileivän juuri syöneen poikaystäväänsä."

Miten kukaan suomalainen toimittaja voi kirjoittaa noin?
17. Antti10.6.2016 klo 15:59
Jy, "Miekka söi" esimerkiksi Daavidin tapattaman Uurian:
2 Sam 11:25 Silloin Daavid sanoi sanansaattajalle: "Sano näin Jooabille: 'Älä pane sitä pahaksesi, sillä miekka syö milloin yhden, milloin toisen; taistele urheasti kaupunkia vastaan ja hävitä se'. Rohkaise häntä näin."
18. Tarja28.9.2016 klo 14:33
Vaikka housut on monikko, niin jänishousu on kuitenkin yksikkö. Onkohan muita vastaavia sanoja.
19. Matti28.9.2016 klo 14:36
Ravunsaksi.
20. Matti28.9.2016 klo 14:38
Lökäpöksy.
21. Tarja28.9.2016 klo 14:51
Sakset minullekin tuli mieleen ja saksiniekka.
22. Tarja28.9.2016 klo 15:00
Usein tuo yksikkö on nimenomaan yhdyssanassa, kuten markkinat ja markkinahumu. Mutta löytyypä Wikipediasta tieto, että Enontekiöllä on kylä nimeltä Markkina. Ja Saksi löytyy sukunimenä sekä tietysti Saksasta alueena.
23. Funny28.9.2016 klo 15:00
Tikasauto
24. Tarja28.9.2016 klo 15:03
Häät ja hääpuku, aivot ja aivolohko.
25. Tarja28.9.2016 klo 15:06
Entäs silmälasit ja lasisilmä ;)
26. pelaaja28.9.2016 klo 15:12
Rintaliivit. Kuitenkin noissa yhden rinnan liiveissä on aina 2 "kuppia". Rintaliivimallistossa sitten taas liivikin on yksikössä. Tiedä sitten, millaisia pussukoita tai millainen pussukka sieltä löytyy.
27. Tarja28.9.2016 klo 22:15
Löysin näille sanoille oman termin, pluratiivit.
28. ++juh22.10.2016 klo 22:50
"ARMAHTAKAA MEITÄ, OI TE SUOMENTAJAT!

Älkää väittäkö, että englannin p r a c t i c a l j o k e
on muka suomeksi k ä y t ä n n ö l l i n e n p i l a.
Ei tällaista sanaa ole koko kielessämme. Onneksi.
P r a c t i c a l j o k e on yksinkertaisesti k e p p o n e n."

Suomen Kuvalehti 14/1943
 http://suomenkuvalehti.fi/digilehti/141943-p df/24-3633
(vaatii maksullisen lukuoikeuden)

Nykyinen virhesuomennos on "käytännön pila".
29. Jukkis23.10.2016 klo 14:59
Samalla nimimerkillä "Paljon kärsinyt" on tuolla samassa paikassa tällainen pyyntö:

Alkää kääntäkö saksan, englannin ja eräitten muitten kielten sanontaa "kahdeksan päivää" millään ehdolla "kahdeksaksi päiväksi". Sillä suomeksi se on "viikko" tai usein luontevimmin "viikon päivät" tai "viikon verran".

Pakko todeta: Mitä ihmettä? Miksi joissakin kielissä on (tai oli v. 1943) tuollainen sanonta, kun tarkoitetaan viikkoa? Jos on (oli).
30. Juhani Heino23.10.2016 klo 15:31
Englanniksi en löytänyt mitään, kun Beatlesin "Eight Days a Week" vie kaikki paikat... enkä ole itsekään moista kuullut.
Saksaksikin oli aika vieras - sitä kuvailtiin itävaltalaisten tavaksi laskea vaikkapa maanantaista maanantaihin. Haiskahti samanlaiselta nokittelulta kuin turkulaisten ja tamperelaisten kesken.
31. ++juh23.10.2016 klo 17:02
Ranskanopettaja kertoi aikoinaan, että "dans huit jours" (kahdeksassa päivässä) on viikossa ja vastaavasti "dans quinze jours" (viidessätoista päivässä) on kahdessa viikossa. Perustelu on se, että aikavälin 1. päivä on tänään, joten viikon päästä on jo 8. päivä.

Toki ranskaksi voidaan sanoa myös "dans une semaine" (viikossa).
32. Jaska23.10.2016 klo 17:23
Elokuvan Murhan anatomia juonen kuvauksessa voimme ihailla tavallista lumoavamman tämättelyhelmen hohdetta:

Psykiatri päättää murhata vaimonsa, jotta tämä voisi olla rakastajattarensa kanssa.
33. Juha N23.10.2016 klo 17:44
Jaska, ei tuossa välttämättä virhettä ole. Rakastajatarhan voi olla jo valmiiksi tuonpuoleisessa. Tarkemmat yksityiskohdat selviävät vasta TV:n ääressä.
34. Juha N23.10.2016 klo 20:28
Takavuosina, jolloin sain TV:tä vielä edes jonkin verran katsotuksi, säästin kovalevylle päätyneistä ohjelmista pätkiä, kun huomasin kääntäjän kämmänneen. Tässä muutama tapaus:


*** Kanava: JIM. Ohjelma: JIM D.

Selostus: "It was here in 1921 that he discovered lysozyme, an enzyme in the human body that is secreted in tears and has the power to inhibit bacteria."

Käännösteksti: "Vuonna 1921 hän löysi lysotsyymin, kyynelissä olevan entsyymin jossa bakteerit voivat asua."

(Kääntäjä kuuli verbin 'inhibit' verbinä 'inhabit'.)


*** Kanava: YLE 1. Ohjelma: Ulkolinja.

Azerbaidžanilainen haastateltava: "For 200 years we were under the rule of the Tsarist Russia, for another 70 years we were under the rule of the Soviet Empire, so we had hunger of indepence."

Käännösteksti: "Olimme 200 vuotta tsaarin Venäjän alaisia, sitten 70 vuotta Neuvostoliiton hallinnon alaisia, joten me halasimme itsenäisyyttä."

(Pelkkä kirjoitus- tai oikolukuvirhe? Kääntäjä ei varmaan oikeasti luullut, että haastateltava käytti verbiä 'hug', vaan hänellä lienee ollut tarkoitus ilmaista 'itsenäisyyden nälkä' lauseella 'halusimme itsenäisyyttä'. Oikeinhan tuo TV-ruutuun tullut käännös on vain siinä tapauksessa, että kääntäjä on tietoisesti käyttänyt verbiä 'halata' vanhahtavassa merkityksessä 'haluta hartaasti' - niin kuin Raamatussakin sielu halajaa taivaan esikartanoihin. Mutta tuota en usko.)


*** Kanava: Fox. Ohjelma: Lentoturmatutkinta.

Selostus: "In a previous crash, the crash of Air France flight 296 in 1988, investigators waited 10 days before turning the black boxes over to police."

Käännösteksti: "Kun Air Francen lento 296 syöksyi vuonna 1988, tutkijat odottivat 10 päivää ennen kuin saivat mustat laatikot."

(Kääntäjällä oli ajatus hukassa. Tuon viipeen takia poliisi nimenomaan epäili tutkijoiden sormeilleen mustia laatikoita.)


*** Kanava: Fox. Ohjelma: Lentoturmatutkinta.

Selostaja tuliterästä lentokoneesta: "It's only the third of its kind to roll off the assembly line. Captain Asseline flew this very aircraft from the factory of Toulouse just two days earlier."

Käännösteksti: "Tämä on vasta yhtiön kolmas kyseistä mallia oleva kone. Kapteeni Asseline lensi koneella Toulouseen kaksi päivää aiemmin."

(Kääntäjän keskittyminen herpaantui. Airbusin Ranskan-tehtaat ovat nimenomaan Toulousessa.)


*** Kanava: Fox. Ohjelma: Lentoturmatutkinta.

Selostaja: "March the third, 1974. A perfect springlike day in Paris."

Käännösteksti: "On marraskuun kolmas päivä vuonna 1974. Päivä tuntuu keväiseltä Pariisissa."

(Kääntäjältä oli ilmeisesti aamukahvi juomatta, kun kämmäsi heti ohjelman ensimmäisessä lauseessa.)


Tällaisia esimerkkejä löytyisi varmaan edelleen aivan tuhottomasti, mutta kun ei tuo töllö oikein enää innosta. Kaukosäädinkin mokoma on aina metrin liian kaukana.
35. iso S24.10.2016 klo 16:01
Miksi kaukosäätimen nimeksi on valittu kaukosäädin? Sehän ei toimi, jos se on esimerkiksi metrin liian kaukana eikä käden ulottuvilla. Oikeampi nimi olisi lähisäädin, jos asiaa tarkastellaan television katsojan eikä katsojan television kannalta. Ne todelliset kaukosäätimet ovat siinä töllössä itsessään.

Kauniin kielemme logiikka ontuu siinäkin, kun vedetään sukat/kengät/housut jalkaan, siis sisäpaikallissijaa käyttäen. Jalkahan siinä sisälle sujahtaa, joten oikeasti työnnetään jalka sukkaan/kenkään ja jalat housuihin.
36. Juhani Heino24.10.2016 klo 16:16
Olet oikeassa. Tai oikea on sinussa.
37. Jukkis24.10.2016 klo 17:09
Joskus takavuosina joku eläkeläisukko soitti radion ohjelmaan, jossa sai kysellä suomen kieleen liittyviä asioita. Vastaajilta meinasi mennä hermo, kun ukko jankkasi yhä uudestaan että miksi sanotaan että laitetaan hattu päähän, kun oikeasti laitetaan pää hattuun. Että soittelepa sinä nyt sitten iso S kanssa, jos tuollainen ohjelma vielä sattuu tulemaan.
38. Jaska24.10.2016 klo 21:00
Hyviä huomioita ja ehdotuksia. Lasken niille päätä.
39. TJV24.10.2016 klo 21:35
Suuresta yritteliäisyydestäni huolimatta taisin olla koko urani ajan työnantaja.
40. iso S25.10.2016 klo 12:41
Jukkis, mistä tiedät etten minä ollut se ukko? No, en ollut. Ujona maalaispoikana en kehtaa soittaa radioon.

Asiasta oikeuteen, tiettyjen nimitysten muuttamista ei minun jääräpääni purematta niele. Esimerkiksi ennen tuomittiin riittävän törkeistä rikoksista vankeusrangaistukseen, nykyisin vapausrangaistukseen. Nuo vapauteen tuomitut viedään kuitenkin ristikoiden taakse ja kyseessä on Pelikaanejakin rautaisemmat ristikot. Minun oikeustajuni mukaan vapausrangaistukseksi voitaisiin nimittää enintään ehdollista tuomiota, joka sitten muuttuisi vankeusrangaistukseksi jos syntisäkki ei noudata ehtoja.
41. Jaska27.10.2016 klo 19:15
"Ministeri Soini, te olette sanoneet..."

Kansanedustaja, joka ei osaa teititellä. Tai ehkä hän pyrki vihjailemaan, että Soinilla on jakautunut persoonallisuus. Eli on skitsofreenikko.

Soini on puolestaan siittäjä. "Siittä seuraa..."
42. Jaska27.10.2016 klo 21:42
Siellä se taas siitteleepi:)
43. Klenkku27.10.2016 klo 21:54
"Sääliö" putkahti tänään vastaan Helsingin Sanomissa, jossa Saska Saarikoski käsitteli kolumnissaan USA:n presidentinvaalikampanjaa. (Hillary Clintonin käyttämä nimitys Donald Trumpin kannattajista = deplorables)
44. Hakro31.10.2016 klo 18:25
HS kuukautisliite 11/2016 kertoo entisestä elämäntapaintiaanista:

"Hän liittyi intiaaneihin kyllästyttyään Ranskassa yhä kapitalistisemmaksi muuttuvaan elämäntapaan."

Siis suomeksi:

Kun hän oli kyllästynyt intiaaneihin, hän liittyi Ranskassa yhä kapitalistisemmaksi muuttuvaan elämäntapaan.
vai
Hän liittyi intiaaneihin, kun hän oli kyllästynyt Ranskassa yhä kapitalistisemmaksi muuttuvaan elämäntapaan.

Molemmat tulkinnat ovat yhtä mahdollisia.

Varokaa lauseenvastikkeita! Sivulauseita käytettäessä merkitys on täysin selvä – tai voihan senkin sotkea, esimerkiksi viheellisellä tai puutteellisella pilkutuksella.
45. arvid20.12.2016 klo 16:27
Viime sunnuntain (18.12.) Hesarin mielipidepalstalta poimittua: "Käpylästä matka suuntautuu harvemmin Töölööseen kuin Hakaniemeen, Senaatintorille tai Kauppatorille, josta kesäisin hyvä yhteys myös Suomenlinnaan."
KOMMENTTINI: Kyseisen henkilön talviloma varmaankkin suuntautuu Thaimaaseen ja kesällä hän menee uimaan Saimaahan.
46. Juhani Heino20.12.2016 klo 19:45
"Töölööseen" kyllä kuuluu stadin slangiin, eli lievempi rikkomus kuin Thaimaaseen.
47. arvid20.12.2016 klo 20:02
Oudolta se vaan kuullosti. Meillä on vaimoni kanssa kakkosasunto Töölössä, mutta en ole toistaiseksi tuollaista taivutusmuotoa kuullut. Mutta mehän asummekin Turussa, josta joskus piipahdamme Töölöön. Töölö ilmeisesti kuullostaa lausuttuna ulkomaalaisen korvaan hassulta. Istuin kerran jenkkituristien kanssa samassa bussissa. Eräs heistä pyysi kaveriaan sanomaan taas Töölö ja sitten kaikki nauroivat. Thaimaaseen-taivutusta kuulee kyllä hyvin usein. Äskettäin näin lehdessä myös "Saimaahan".
48. Juhani Heino20.12.2016 klo 20:05
Töölöllähän on vielä monta muutakin nimeä (kuten Tölika ja Tölis), joten Töölöö ei vain sitten ole sattunut kohdalle.
49. TJV22.12.2016 klo 14:53
Löytyyhän korsolaisiakin, jotka toivottavat tervetulleeksi Korsooseen.
50. Eki11.4.2017 klo 13:08
SANTTU KARVONEN NÄYTTELEE OVEN ROOLIN UUDESSA ONNELA-SARJASSA.

Näin HS Metron etusivulla tänään. Kannattiko käydä Teatterikorkeakoulu tuon takia? Ainoa Suomessa, joka ei ovea pystyisi näyttelemään, on Pirkka-Pekka Petelius, koska hänellä ei pidä koskaan pokka ja ovethan eivät tunnetusti naura.
51. Tarja13.4.2017 klo 13:11
Viime sunnuntaina oli Mikael Agricolan päivä. Agricola oli huomattavasti aikaansa edellä, kun vuonna 1543 kirjoitti ABCkiriassaan näin:

"Oppe nyt wanha / ia noori /
joilla ombi Sydhen toori.
Jumalan keskyt / ia mielen /
iotca taidhat Somen kielen."

Agricola siis mainitsi somen jo ennen kuin sosiaalisesta mediasta oli tietoakaan!
52. seurailija29.4.2017 klo 11:28
Huomenna kaikissa Power-myymälöissä:

30.4. vaappuaattona normaalit SU aukiolot!
53. Tarja6.5.2017 klo 00:34
Etusivulla olevaa sanaa "rani" en ole koskaan kuullut käytettävän rikkinäisestä. Sen sijaan lumilautailun yhteydessä sana esiintyy jatkuvasti tarkoittaen laskua.
54. Jukkis22.5.2017 klo 12:51
Äkkäsin taannoin tällaisen hauskan jutun:

Täin muna on saivar tai saivare. On substantiivi saivartelija, hiustenhalkoja.

Saivar on englanniksi nit. Englannissa on substantiivi nitpicker, joka tarkoittaa samaa kuin saivartelija.Englannissa on myös sana hairsplitter.

Mutta ainakin ruotsiksi ja saksaksi saivartelu ei liity ollenkaan täin muniin, vaan se on pelkkää hiustenhalkomista.

Luulin hetken keksineeni jotain uutta, mutta ei tietenkään:
https://variblog.wordpress.com/2010/02/24/saivarte lua-kielten-sattumista/
55. kravattimies23.5.2017 klo 04:56
Tuli mieleen tarkistaa Wikipediasta, kun Päivi puhui flunssista!

Fluid ounce (lyhennettynä fl oz, fl. oz. tai oz. fl.) on brittiläisen yksikköjärjestelmän tilavuuden mittayksikkö. Brittiläisessä järjestelmässä fluid ounce on 1/160 brittiläistä gallonaa eli 1/20 pintiä ja vastaa SI-yksiköissä noin 28,4 millilitraa. Amerikkalaisessa järjestelmässä fluid ounce on 1/128 amerikkalaista gallonaa eli 1/16 pintiä ja vastaa noin 29,6 millilitraa.
56. Matti13.6.2017 klo 00:02
Mietittää, ja puhuttaakin se, kun melkein kaikkia mietityttää. Kas kun ei puhututa. Panee miettimään, mietittää, panee puhumaan, puhuttaa. Vai miten se oikeasti menee?
57. Jukkis13.6.2017 klo 11:33
mietittää -> Sanaa ei löytynyt

mietityttää -> panna miettimään, tuumimaan, harkitsemaan, askarruttaa mieltä, ajatuksia. Asia mietitytti minua kovin. Tulevaisuus mietityttää.

Aivo menee solmuun kun yrittää kehitellä täsmällistä perustelua, että miksi noin. Mulle kyllä kelpaa molemmat. Suomen kieli onneksi ei ole absoluuttisen looginen.
58. ++juh13.6.2017 klo 13:04
§ 325 tUttA-verbien rakenne ja merkitys

http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=325
59. Jukkis13.6.2017 klo 18:45
Siellähän on selitystä, joka sitä aivosolmua avaa. "Mietityttää" ei ole samanlainen teettojohdos kuin vaikka "tutkituttaa", vaan se on tunnekausatiivi. Myös esim. "puhututtaa" on tunnekausatiivi; se näköjään ei ole päässyt Kielitoimiston sanakirjaan, "puhuttaa" siellä on.

Kuvaava termi tuo tunnekausatiiivi. Kun puhututtaa, niin on sellainen tunne, että pitää puhua. Kun mietityttää, niin on sellainen tunne, että pitää miettiä. Kun vituttaa, niin silloinkin on kyseessä tunne, mutta en ole ihan varma, onko kieliopillisesti kyseessä tunnekausatiivi.
60. pelaaja13.6.2017 klo 19:05
Kun jokin asia puhututtaa tai mietityttää, niin se asia on silloin vireillä, mietinnässä, ja vaihtoehtojakin voi löytyä. Kun jokin asia vituttaa, niin on se tunnekausatiivi tai ei, sitä ei tarvitse enää miettiä vaan sen tietää.
61. Matti13.6.2017 klo 20:39
++juhille kiitos. Ja muillekin. Ei enää tunnekausatuta.
62. Jaska21.6.2017 klo 09:44
Tarpeeton, jopa kökkökin tämättely on valitettavasti yleistynyt myös Helsingin Sanomien palstoilla, kulttuuriosasto pois luettuna. Toimittaja (kesä-?) raportoi tänään Vantaan entiseen kaupunginjohtajaan Jukka Pelomäkeen kohdistuvista lahjusepäilyistä:

"Jos lahjussyytteet pitävät oikeudessa, myös Tuomiselle on Tolvasen mukaan luvassa ehdoton vankeusrangaistus."
(uusi kappale)
"Ankarimmillaan Helsingin käräjäoikeus voisi tuomita tämän kuuden vuoden vankeuteen."

Miksei Tuomisen nimeä voinut tämättelemättä toistaa uudessa kappaleessa? Ilmeisesti joku tämättelyn opettaja on kieltänyt sen tautologiana. Hoopoa.

Vielä paremmin asia yhdessä kappaleessa kiteyttäen:

Jos syytteet lahjomasta pitävät oikeudessa, Tuomisellekin on Tolvasen mukaan luvassa ankarimmillaan kuuden vuoden ehdoton vankeus.

Annan ystävällisesti esimerkin hyväksyttävästä tämättelystä.

Tämäkin toimittaja saisi opetella tiivistämään sanomansa:)
63. iso S21.6.2017 klo 10:03
Jos lauseet olisivat olleet peräkkäin samassa kappaleessa, niin tämättelemättä ja nimeä turhaan lausumatta, ei kun siis toistamatta olisi voinut kirjoittaa "Ankarimmillaan Helsingin käräjäoikeus voisi tuomita hänet kuuden vuoden vankeuteen."

Eri kappaleessa sekä tämä että hän ovat turhan epämääräisiä. Muisti saattaa nollautua kappaleesta toiseen hyppäämisen aiheuttamasta tärähdyksestä ja lukija ihmettelee, mikähän hän tai tämä on. Uudessa kappaleessa on parempi toistaa nimi tai kertoa koko asia jo siinä ensimmäisessä kappaleessa, kuten Jukkis tätä toimittajaa esimerkisti.
64. Jaska21.6.2017 klo 10:27
Eikä se muisti vain saattanut nollautua.
65. Jukkis21.6.2017 klo 11:32
Tällä muisti on nollautunut kun ei muista tätä toimittajaa esimerkistäneensä.
66. matts21.6.2017 klo 11:56
Ehkä kyseessä oli Jaskis?
67. iso S21.6.2017 klo 21:25
Jukkis, olisi pitänyt esimerkistää, niin sitten olisit ehkä muistanut enkä minä olisi sekoittanut sinua ja Jaskaa. Nyt kävi näin kun te olette näiltä säikeiltä katsottuna ihan samannäköisiä!
68. Eki8.7.2017 klo 09:26
Aristoteleen kantapää -radio-ohjelmassa sanottiin uberviisaasti: "Pidetään mielessä että: äidinkieli on iloinen asia." Kuten tiedämme, pätee ristikoihinkin.

Ihan toinen asia. Laulajatar Ellinooran yhdessä viestissä oli kaksi uber-etuliitettä. Onko se nyt sitten parempi kuin "äärimmäisen"...
69. Matti8.7.2017 klo 22:15
Onko über siis "virallisesti" nyt uber?
70. iso S9.7.2017 klo 11:53
On se ainakin ubervirallisesti!
71. Matti9.7.2017 klo 23:06
Deutschland Deutschland uber alles ...
72. Jaska7.11.2017 klo 19:09
Ammuskelu, joukkoammuskelu taas otsikoissa. Jaskan muinaissuomessa frekventatiiviverbi ammuskella tarkoittaa useiden umpimähkäisten laukausten ampumista ilman ihmisten surmaamistarkoitusta. Ammuskelu voi olla ex-temporetoimintaa, jolla usein humalainen ampuja purkaa paineitaan. Tai ammuskelee ympäriinsä ihan huvikseen. Tietysti se on pelottavaakin, jos sattuu tulilinjalle. Mahdollisen osuman saaja on silloin tuottamuksellisen teon uhri.

Texasilaisessa baptistikirkossa tapahtui harkittu raju ampumahyökkäys väkijoukkoon tavoitteena mahdollisimman monta kuolonuhria. Joukkosurma toteutui. Se ei siis aiheutunut ammuskelusta. Ilta-Sanomien käytti termiä "iso ammuskelu". Herra antoi Jaskan senkin kestää, mutta ei luvannut rehabilitoida Jaskan muinaissuomen käsitteitä ampumahyökkäys ja joukkosurma. Media tulee siis iankaikkisesti ammuskelemmaan.
73. iso S8.11.2017 klo 10:24
Kun Jaska pureskelee, hän louskuttaa huvikseen leukojaan ilman ruoan hienontamistarkoitusta. Se on suupalan ongelma jos sattuu joutumaan hammaslinjalle!
74. TJV8.11.2017 klo 13:38
Kun joku asiantuntematon on lanseerannut sanan julkisuuteen, se hyvin todennäköisesti alkaa muiden asiantuntemattomien (yleensä enemmistön) silmissä olla ihan oikea termi. Joten Jaska on ihan oikealla asialla (taas).
75. Funny8.11.2017 klo 15:11
Mediassa on ammuskeltu jo pitkään. Kielikellon numerossa 1/2010 Erkki Lyytikäinen paheksuu sanan käyttöä tällaisessa yhteydessä.

Toisaalta Nykäsessä on sanan käytöstä esimerkkilause: "Armoton ammuskelu on tuhonnut linnut sukupuuttoon." Ei kuulosta umpimähkäiseltä toiminnalta.
76. iso S8.11.2017 klo 17:46
Minä en kielikorvaani lotkauta jos tällaisessa yhteydessä puhutaan ammuskelusta. Minusta harkittu raju ampumahyökkäys on oleellisesti pahempi asia kuin siitä harkitsemattomasti käytetty nimitys. Itse asiassa, monessa vastaavassa tapauksessa ammuskelu on mielestäni varsin kuvaava sana.

Esimerkiksi ampumahiihtoon kuuluu pystyammunta ja makuuammunta. Molemmissa on tavoitteena ampua alas viisi laikkaa. Järjestyksen saa itse valita, mutta jokainen laukaus tähdätään enemmän tai vähemmän huolellisesti eikä vain roiskaista maalien suuntaan siinä toivossa että hyvällä tuurilla osuu. Patruunoita on käytettävissä yksi per maali (viestissä lisäksi kolme varapatruunaa). Mäkäräinenkin ampuu, ei ammuskele, vaikka joissakin kisoissa sitä on vaikea huomata tuloksesta.

Joukkosurman tekijä saattaa toimia toisin. Hänellä voi olla käytettävissään satoja patruunoita valmiiksi lipastettuna ja mahdollisesti sarjatuliase tai sellaista vastaavaksi lisäpalikalla muunnettu kertatuliase. Toimintaa rajoittaa lähnnä käytettävissä oleva aika: kohteena oleva joukko pyrkii poistumaan paikalta ja poliisit tulevat häiritsemään. Siksi maksimaaliseen tulokseen pääsee kun ampuu kohti ihmismassaa niin nopeasti kuin vehkeistä lähtee. Kun maaleja on vieri vieressä, ei jokaista laukausta tarvitse erikseen tähdätä. Kuulostaa kovasti ammuskelulta?

Toki tappaminen on tarkoituksena, mutta ei samalla tavalla kuin metsästyksessä, jossa ainakin tavoitteena pitäisi olla haavakkojen välttäminen. Esimerkiksi Las Vegasin tapuksessa ampuja tuskin murehti sitä että 527 henkeä "vain" loukkaantui ja näistäkin mahdollisesti osa paniikissa tallautumalla eikä luodista. Kuolleiden (58) ja loukkaantuneiden määrän suhde on sellainen että kyse on joko huonosta ampujasta - tai sitten ammuskelusta. No, tulokseen vaikutti tietysti etäisyys, mutta se ei muuta räiskimisen luonnetta.

Paheksutaan ammuskelua toimintana, mutta ei kunnioiteta moista pahuutta korkeampitasoiseen suoritukseen viittaavalla sanalla.
77. Jaska8.11.2017 klo 19:02
Miten niin ko. nimitys oli harkitsematon. Se oli harkittu. Minä harkitsen aina kaikkia nimityksiäni. Joskus voi tosin tulla mieleen jokin pejoratiivisehko nimitys, kuten selittelijä. Jos tulisi tarve esittää sellainen näkemys julkisesti, lisäisin harkitusti väliin v:n. Siis teoriassa. Käytännössä torjun aina tahdonvoimallani moiset paheksuttavat tarpeet.

Saamamme selvittely ammuskeluhiihdosta oli muuten varsin ansiokas:)
78. pelaaja8.11.2017 klo 20:28
Tuli tuosta mieleen arkinen tapahtumalaji eli lemmiskely vastaan lempiminen. Kumpi tekijä pitää hauskaa? Vastaan, että molemmat. Toisella on monta kohdetta ja toisella yksi. Siitä sitten tuli mieleen, että jos joku ammuskelee kirkon parvelta yleisöön, hänellä lienee mielessä mahdollisimman monta summittaista kuolonuhria. Ampujalla taas mahdollisesti vain yksi kohde, yksinomaisella tarkoituksella tähdätty tiettyyn kohteeseen.
79. iso S9.11.2017 klo 10:12
Jaska, otit itseesi kohdistuvaksi sanaleikinomaisessa yhteydessä käyttämäni sanan joka oli tähdätty toimittajiin. "Harkitsemattomasti käytetty nimitys" on siis ammuskelu, jota toimittajat käyttävät harkituista rajuista ampumahyökkäyksistä. Tämä käyttö on asiantuntijoiden (Lyytikäinen ja Jaska) mielestä niin väärin, että sen täytynee olla harkitsematonta.

Minulta oli harkitsematonta päästää läpi sana "tapuksessa". Harkinnan jälkeen syytän Firefoxia, joka on minulta lupaa kysymättä poistanut oikoluvun.
80. Jaska9.11.2017 klo 13:21
Harkitsemattomasti tosiaan tulkitsin harkitsemattomuuden viittaavaan minuun. Se synnytti tarpeen harkitusti selvitellä nimitysperusteitani. iso S tulkitsi puolestaan harkitsemattomasti minun ottaneen itseeni. Pieleen meni, mutta annan sen anteeksi. Olen ottanut itseeni viimeksi luokkakokouksessa kymmenen vuotta sitten. Seuraava itseeni otto tapahtuu Suomen selviydyttyä jalkapallon EM/MM-lopputurnaukseen. Siis jossain tulevassa elämässä.
81. Jaska30.11.2017 klo 22:34
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola raportoi Ilta-Sanomien Katariina Karjalaisen kirjoittamassa jutussa Pohjois-Korean ohjuskokeesta:

- Enää ei tarvitse kinastella, onko Pohjois-Korea ohittanut rajapyykkejä, sillä se selkeästi on, Aaltola sanoo IS:lle.

- Venäjä ilmoitti vielä syyskuussa että pohjoiskorealaisten teknologia mannerten välisissä ohjuksissa oli vajavaista, mutta ohjusohjelma on edennyt kukon askelilla viimeisen vuoden ajan.

"Kukon askelilla", luoja paratkoon. Pahempi virhe tietysti kukonaskeleen mieltäminen pitkäksi harppaukseksi.

- Tämä on isku Trumpin arvovallalle, lehti jatkaa. Toimittajien liian taajaan toistuvat kömmähdykset nakertavat puolestaan kustantajan arvovaltaa.
82. Jaska14.12.2017 klo 18:16
Ilta-Sanomat: "Paavo Väyrysestä odotettiin Niinistön haastajaa, mutta tämä takertui vaalitentissä terminologiaan.

Niinistö siis takertui terminologiaan. Heikensikö se jotenkin Väyrysen mahdollista menestystä Niinistön haastajana? Ei toki, koska kaikki ymmärtävät minun viisastelevan. Toimittaja tarkoitti Väyrysen takertumista. Muodollisesti virke kuitenkin viittaa Niinistöön.

Pitääkö olla huolissaan journalistien alkeellisenkin tämättelyn heikosta hallinnasta?
83. Jukkis6.1.2018 klo 15:43
Soundissa Venom-yhtyeen entinen jäsen muistelee: "Mutta onhan se mielettömän hienoa, että kolme newcastelaista räkänokkaa julkaisi joskus vuosikymmeniä sitten muutaman railakkaan levyn, joiden vaikutusta metalliin ei pysty aliarvoimaan."

Kokeillaanpas: "Ei ollut Slayerin 80-luvun levyillä mitään vaikutusta metalliin".

Noin, pystyipäs aliarvioimaan.
84. Jukkis6.1.2018 klo 15:43
No helevetti, Venomin 80-luvun levyillä.
85. Jukkis6.1.2018 klo 18:10
Aika sattuma. Katselin tallentunutta Detta om dettaa (Tämä tästä), ja siellä oli esillä samantyyppinen aliarviointijuttu. Ruotsiksi, mutta onhan siinä tekstitys, joten käy tähän.

Vasabladetissa luki että "Ralf Långbackan merkitystä Suomen teatterille ei voi kyllin aliarvioida." Tämän analysoinnista riitti hupia kohtuullisesti. Areenasta voi katsoa:

https://areena.yle.fi/1-4153400

Alkaa viiden ja puolen minuutin kohdalla, mutta voihan tuon kokonaankin katsoa, varsin hauska sarja tämä on ollut.
86. iso S20.1.2018 klo 10:20
Mahdoton aliarviointi on tullut vastaan niin monta kertaa että määrää on vaikea yliarvioida. Tuorein tapaus hetki sitten Iltiksen nettisivulla auton keraamista pinnoitusta käsittelevässä jutussa: "Kun pinnoite tehdään autoon, pohjatöiden merkitystä ei voi aliarvioida."
87. Eki25.2.2018 klo 14:33
Eilisen viidenkympin selostuksesta, kun Iivon olisi pitänyt saada lepoa:

"Se oli kansainvälinen käsimerkki: menehän ohi ja ala vetää!"

"Menehän ohi tai ala vetää!" Noinkin Iivo olisi voinut ajatella.

Ei sillä kazakstanilaisella ollut edellytyksiäkään vetää, kun sija oli lopulta 15.
88. Funny10.3.2018 klo 00:42
"Mutta eihän se käy, koska sääntö-Suomi."

"Mutta ei, koska vaihtoehto autolle."

"Hmm, tehdäänpä tutkimus, koska kokonaisturvallisuus."

"Mopoautoista pidämme kiinni, koska muutosvastarinta."


Tämmöisiä virkkeitä löysin yhdestä netti-IS:n kirjoituksesta. Kopioin ne tähän, koska suuri hämmästys.
89. Clas10.3.2018 klo 09:01
Koska?
90. iso S10.3.2018 klo 10:05
Koska? 9.3.2018 klo 12:12.

Missä: https://www.is.fi/autot/art-2000005592212.html

Miksi: toistamisesta päätellen tyylikeino. Tyylirajoittuneisuus mahdollisesti tahatonta.
92. iso S11.3.2018 klo 10:47
Ok, kielenhuoltaja hyväksyy koska-rakenteen koska tilansäästö.

Nämäkin virkkeet ovat samassa netti-IS:n kirjoituksessa. Kun nostautuu tai kirjoittaja kunnostautuu selkokielen selättäjänä:

"Usein pitkä jono perässään, kun ohittamaan ei aina, vaikkapa taajamassa mahdu."

"Mopoautojen ongelma on absurdi: kevyinä kaksipaikkaisina eli L6e-luokan ajoneuvoina ne ovat autoverosta vapaita, ja myös soveltuvat ominaisuuksiltaan teinien kulkineiksi, kun ikä ja ajo-oikeusasiat nostavat seinän muuten pystyyn, kun liikkumaan pitäisi silti päästä."

Lukijan ongelman ymmärrän, siis sen että lukijana en ymmärrä tuon lauseen perusteella, mikä on mopoautojen ongelma. Eivät mopoautot kai koe sitä ongelmaksi että ne ovat autoverosta vapaita ja ominaisuuksiltaan soveltuvia?
93. pelaaja11.3.2018 klo 20:59
Siinä mitään. Ei-sanakin pienestä tilanviennistään huolimatta jäämässä pois, koska tarpeeton. Kannata selittää edes.
94. Tarja26.3.2018 klo 10:13
"Kun turva-autotoiveeni toteutui, olin täynnä adrenaalia..." Näin Vettel lehden mukaan kertoi.
Tietääkö joku, onko tuo "adrenaali" ihan virallisesti hyväksytty muoto adrenaliinista?
95. Jaska26.3.2018 klo 11:03
Ei ole. Se lienee toimittajan kömmähdys. Olisiko se sattunut Vettelillekin, mene tiedä. Englannin adrenal viittaa lisämunuaisiin.
96. WTF26.3.2018 klo 21:03
Ilta-Sanomat is.fi - IS - Suomen suurin uutismedia
Iltalehti.fi | IL - Suomen suurin uutispalvelu
97. Jukkis28.3.2018 klo 11:00
"Manspleinaus" ei totta tosiaan sanana ihan kauneinta suomea ole, ja sen tarkoittamasta asiasta saa olla montaa mieltä. Mutta kun lueskelee säiettä 9578. IS-viikonloppu 17.-18.3.2018, niin ihan pakko on todeta, että aika tyylipuhdas esimerkki ilmiöstä siellä on nähtävillä.
98. Jaska28.3.2018 klo 11:47
No näkyyhän siellä olevan womansplainingiakin Arskalle, vai ketä Jukkis tarkoittaa. Aika tavanomaista minun mielestäni.

Pisti muuten silmään, eli oikeastaan ei pistänyt silmään pari sensuroitua viestiä. Ei sentään vielä tavanomaista.
99. Jukkis28.3.2018 klo 12:00
Et selvästikään ymmärrä, mitä termillä tarkoitetaan.
100. Jaska28.3.2018 klo 12:27
Heh heh, pitää näköjään pitää Jukkikselle tapiomainen selittely/puolustuspuheenvuoro. Luin jo ennen viestiäni 11:47 englannin- ja suomenkieliset artikkelit 'mansplaining' ja 'mansplaining tarkoittaa' ja ymmärsin kaikki niiden sanat ja asiasisällön, joten on loukkaavaa väittää, etten olisi ymmärtänyt.
101. Jukkis28.3.2018 klo 13:19
No jos olisit ymmärtänyt, niin et olisi kirjoittanut kuten klo 11:47 kirjoitit.
102. Jaska28.3.2018 klo 13:40
Jos en ymmärtänyt, niin selitä sinä, kuka siellä selitti alentuvasti jotain sellaisellekin, joka ymmärtää asiat paremmin. Kuten sinä nyt yrität tehdä minulle. Se oli jokseenkin normaalia kovisknoppien kyselyä ja selittämistä.
103. Jukkis28.3.2018 klo 14:40
Käytit Arskan kysymyksiin esitetyistä vastauksista sanaa "womansplaining". Siis mielestäsikö oli kysymys siitä, että joku "selitti alentuvasti jotain sellaisellekin, joka ymmärtää asiat paremmin"? En kyllä sellaista huomaa.

Itse tarkoitin sitä, että kun Tarja oli antanut aivan riittävän vastauksen Ripleytä koskien, niin Lenni katsoi tarpeelliseksi kertoa puolen tunnin päästä saman asian ihan tarpeettomasti uudelleen.

Mutta nyt on pakko todeta, että tässä tulkinnassa pitää olla mukana vähän tarkoituksellista pahantahtoisuutta. Ja lisäksi pitää tehdä nais- ja miesoletukset nimimerkkien perusteella, jotta "manspleinaus"-ehdot täyttyy.

Mutta kun on pahantahtoinen ja olettaa, niin siinä nainen vastaa ja sitten mies vastaa saman, vaikka asia tuli selväksi jo muutenkin.

Mutta siis. Sukupuolien mukaan ottaminen on tässä yhteydessä ihan tarpeetonta. Ja luultavasti tässä ei Lennillä lainkaan ollut ajatuksena että Tarjan vastaus oli huono, halusipa vaan kertoa hiukan enemmän Ripleystä. Että tämä oli tällainen teoreettinen esimerkki. Ja anteeksi kaikilta osapuolilta.

Mutta silti. Tällaisissa nettikeskusteluissa aina välillä on minullekin käynyt niin, että joku kysyy jotain, minä vastaan, ja sitten jonkin ajan kuluttua joku muu tulee ja vastaa samaan asiaan tuomatta yhtään mitään uutta mukaan. Ja jos vielä alkuperäinen kysyjä kiittää vastauksesta nimenomaan sitä jälkimmäistä vastaajaa, niin riipiihän se.

Eri asia tietysti on se, että aika usein kaksi vastaajaa vastaa lähes yhtä aikaa, jolloin kyse on tahattomasta ilmiöstä.
104. Tarja28.3.2018 klo 17:25
On minulle käynyt niinkin, että mode on minun vastaukseni poistanut. Sitten hetken kuluttua nimimerkki isoäiti on vastannut saman asian. Ja se vastaus on saanut jäädä. Mutta noihin mystisiin moden poistoihin olen jo alkanut tottua. Niin tuossa kyseisessäkin säikeessä.
105. Tarja28.3.2018 klo 22:24
Sen verran minulla ja Tapiolla kuitenkin on eroa, että kun Tapion viestejä poistettiin, hän kirjoitti vähintään tuplamäärän takaisin. Mutta kun minun viestejäni lähtee, niin samalla lähtee kommentointi-intokin. Ehkä se onkin tarkoitus.
106. kobra29.3.2018 klo 12:41
"Mies riehui puukon kanssa ja poliisi ampui tätä jalkaan – poliisin aseenkäyttö selvitetään"
Otsikko tänäisellä Maikkarin sivulla.

Mistäs noita jalallisia puukkoja mahtaa saada?!
107. Jaska29.3.2018 klo 13:14
Nykytoimittajien tyypillistä älytöntä tämättelyä. Ei käytetä persoonapronominia, vaikka se ei mitenkään vaikeuttaisi asian ymmärtämistä: Mies riehui puukon kanssa, ja poliisi ampui häntä (tai miestä) jalkaan. Otsikossa kuitenkin paremmin yhdellä lauseella: Poliisi ampui puukon kanssa riehuvaa miestä jalkaan.
108. kobra29.3.2018 klo 14:30
Toinen minua hämmästyttänyt poliisitermi on: poliisi käskytti. Mitähän ihmettä se on?

Minusta pitäisi olla: poliisi käski.

Tuo käskyttää-sana ei oikein vertaudu minulla mihinkään, ainoa minkä keksin on laskea -> laskuttaa, käskeä -> käskyttää, mutta ei tuossakaan mitään järkeä tai logiikka tunnu olevan. Oleko yksin aanaluissani?
109. Jukkis29.3.2018 klo 15:20
käskyttää 53*C sot. antaa jhk tarvittavat käskyt. Hyökkäyssuunnitelman käskyttäminen joukoille.
Laajemmin: Käskyttää alaisiaan. Käskyttää koira hyppäämään esteen yli.

Kielitoimiston sanakirja
110. kobra29.3.2018 klo 15:39
Kai se sitten noin. Kiitos, pääsinpäs epätietoisuudestani.
111. Kielonen29.3.2018 klo 15:48
Olenko minä vaikeasti lähestyttävä?
112. pelaaja29.3.2018 klo 15:56
Koska "manspleinaus" oli eilen päivän sana, niin lisätään tähän yksi tyylipuhdas esimerkki sen käytöstä.

Oman kielikorvani mutu-kertomaa: Jos vaikka lehdessä otsikoidaan, että poliisi käskytti rikollisen laskemaan aseensa, lukijana tietäisin poliisin olleen tosissaan. Jos siinä lukisi, että poliisi käski rikollista laskemaan aseensa, kummastelisin poliisin epävarmuutta tilanteessa, jossa olisi pitänyt toimia eikä olla toimivinaan.

"Kielosen" kommenttiin sanoisin, että hänen puoleensa kääntymiseen ei sentään ihan kai käskytystä kannata suunnitella.
113. Funny29.3.2018 klo 18:22
"Laske aseesi heti!" Eikös tuo ole käskemistä? Ei kuulosta epävarmalta minusta.
"Voisitko laskea aseesi?" olisi tietysti kohteliampaa.

Muistuu mieleen, minkä konst. Reinikainen totesi poliisin työn hyväksi puoleksi: asiakas on aina väärässä.
114. Tarja8.4.2018 klo 21:26
Särähti korvaan kappale "Sydämeni osuman sai, nuoli on amorin viinistä kai..."
Eivätköhän amorin nuolet ole peräisin viinestä.
115. kobra9.4.2018 klo 11:56
Mtv# otsikko: "Miehen ja pöllön taistelu päättyi pöllön kuolemaan – hovioikeus tuomitsi sakkoihin"

Miten kuolleen pöllön voi tuomita sakkoihin?!
116. Matti10.4.2018 klo 17:15
Matkailubisnes ei ole ottanut tuulta (otsikko Ilta-Sanomissa tänään).
117. Clas10.4.2018 klo 17:27
... ehkä se on ottanut vain pilveä!
118. Matti16.5.2018 klo 22:27
Drone, mikä olisi sopiva suomenkielinen vastine? Mukamas miehittämätön lennokki. Höh, mikä siis on miehitetty lennokki? Mutta kamerakopteri! (Tekevät ne tietysti muutakin kuin kuvaavat.)

Toinen ihmetyttävä: tasapainoskootteri. Ei nyt sentään! Hoverboard? Esim. leijulauta!
119. Jaska17.5.2018 klo 11:01
"Mitä uskot, että Suomen käy", uteli haastattelija Pentti Matikaiselta tänä aamuna. Noin tiedustelevat kaikki muutkin toimittajat nykyään haastateltavan mileipidettä. Jotenkin hassulta kuulostaa. Ennen vanhaan olisi kysytty vaikkapa miten Suomi mielestäsi pärjää jatkossa.
120. Funny17.5.2018 klo 16:39
Hyvä, että joku vielä muistaa, millaista kieltä ennen vanhaan käytettiin.

Pärjääminen on aivan muinaishistoriaa, varsinkin suomalaisten kohdalla. Mutta eihän urheilijoitten enää tarvitse olla kunnossa. Nykyisin ollaan iskussa. Tai sitten ei.

Urheilutoimittajien kielenkäytöstä kyllä löytyy huvittavuuksia kaiken aikaa. Melkein yhtä paljon kuin ristikkoharrastajien keskusteluista.
121. Tarja18.5.2018 klo 14:06
Lainaus: 118. Matti 16.5.2018 klo 22:27
Drone, mikä olisi sopiva suomenkielinen vastine? Mukamas miehittämätön lennokki. Höh, mikä siis on miehitetty lennokki? Mutta kamerakopteri! (Tekevät ne tietysti muutakin kuin kuvaavat.)

Käsiini osui mainoslehti KauppaSuomi (ilm. 2.5.2018). Siinä on sivun juttu otsikoituna "Kuvauskopterin käyttöönotto oli helppoa" ja tekstissä mm. seuraavaa: "Kuvauskoptereita, arkikielessä droneja, on ollut markkinoilla jo jonkin aikaa, mutta vasta viimeisen parin vuoden aikana kuvanvakaajilla ja 4k-videokameroilla varustetut, kuluttajille suunnatut kuvauskopterit ovat tehneet ryntäyksen markkinoille."
Eli ilmeisesti dronella on jo suomenkielinen nimi, kuvauskopteri. Tosin kamerakopteri-sanaakin näkee käytettävän. Jossakin mainostekstissä oli myös "drone eli nelikopteri", mikä ei minusta kerro kovin hyvin sen ominaisuuksista.

Se, mikä monessa mainostekstissä minua hämmästyttää, on, että puhutaan lentämisestä. "Dronella saa lentää vapaasti... Lentäminen on helppoa ja turvallista...Ihmisten päällä lentäminen on kielletty..."
Minun kielikorvaani sopisi paremmin lennättäminen.
122. Eerikki18.5.2018 klo 14:11
Jos mietit miehitettyä lennokkia, niin silloin kyseessä on lentävä esine, johon mahtuu ihminen ohjaamaan kyseistä esinettä, esimerkiksi Lentokone.

Lainaus: 121. Tarja 18.5.2018 klo 14:06
Lainaus: 118. Matti 16.5.2018 klo 22:27Drone, mikä olisi sopiva suomenkielinen vastine? Mukamas miehittämätön lennokki. Höh, mikä siis on miehitetty lennokki? Mutta kamerakopteri! (Tekevät ne tietysti muutakin kuin kuvaavat.)Käsiini osui mainoslehti KauppaSuomi (ilm. 2.5.2018). Siinä on sivun juttu otsikoituna "Kuvauskopterin käyttöönotto oli helppoa" ja tekstissä mm. seuraavaa: "Kuvauskoptereita, arkikielessä droneja, on ollut markkinoilla jo jonkin aikaa, mutta vasta viimeisen parin vuoden aikana kuvanvakaajilla ja 4k-videokameroilla varustetut, kuluttajille suunnatut kuvauskopterit ovat tehneet ryntäyksen markkinoille."Eli ilmeisesti dronella on jo suomenkielinen nimi, kuvauskopteri. Tosin kamerakopteri-sanaakin näkee käytettävän. Jossakin mainostekstissä oli myös "drone eli nelikopteri", mikä ei minusta kerro kovin hyvin sen ominaisuuksista.Se, mikä monessa mainostekstissä minua hämmästyttää, on, että puhutaan lentämisestä. "Dronella saa lentää vapaasti... Lentäminen on helppoa ja turvallista...Ihmisten päällä lentäminen on kielletty..." Minun kielikorvaani sopisi paremmin lennättäminen.
123. Jukkis18.5.2018 klo 14:28
Kielitoimiston sanakirja: drooni. Ei vielä, kesällä tulevan päivityksen yhteydessä.
124. Tarja18.5.2018 klo 14:34
Onpas kökkö sana. Dronekin olisi parempi, jos kuvauskopteri ei kelpaa.
125. Jukkis18.5.2018 klo 14:51
En kyllä mitenkään tajua, miten "drooni" on kökömpi kuin "drone". Onko "rooli" kökkö, tilalle "role"?
126. Tarja18.5.2018 klo 15:02
Minusta vain joko alkuperäinen tai sitten puhdas suomalainen versio on parempi kuin alkuperäisestä tehty väännös. Etenkin, kun dr on suomalaisen suuhun vieras kirjainyhdistelmä.
127. Jaska15.7.2018 klo 14:24
Ristikkopuolella oli puhe sanan pii monikoinnista (ei löydy Kielosesta, ehdotan siihen lisättäväksi) matemaattista suhdetta tarkoitettaessa. Tuli selväksi, että se voidaan siinäkin tapauksessa monikoida. Kykenihän ko. laatijakin siihen. Eri juttu on tietysti, onko virhe, ja kuinka paha.

Kaikki nominit voidaan monikoida. mutta on yksi, jonka osalta se on vaikeaa. Ainakin minulle. Sanaa kun on käytetty ja käytetään poikkeuksetta vain yksikössä. Kuinka nopeasti keksit, mitä sanaa (4) tarkoitan?
128. Funny15.7.2018 klo 14:40
Minä keksin heti.
129. iso S15.7.2018 klo 18:23
Minä en keksi, mutta mieleen tulee kuolematon viisaus "joukkueessa ei ole mitään minää", joka ei oikein toimi suomeksi käännettynä.

Esimerkiksi minän voisi hätäpäissään kuvitella olevan kovasti paljon yksilöllinen ja yksiköllinen sana, mutta kohtuullisen virallista sävyä tavoittelevasta tekstistä löytyy tällainen virke: "Markus ja Nurius (1986) käyttävät ilmausta mahdolliset minät kuvaamaan ihmisen käsitystä siitä, minkälaiseksi hän haluaa ja olettaa voivansa tulla ja minkälaisia vaihtoehtoja hän välttää."

Hän (3) on kyllä sellainen, että joku muu saa keksiä miten hänet moinikoi ja varsinkin miksi.
130. Jaska15.7.2018 klo 23:06
Hänet voi sulkea pois, kun ilmoitan tarkoittamani sanan olevan taipumaton Sillä on vain nominatiivi.
131. Tarja15.7.2018 klo 23:25
Ensi?
132. Jaska16.7.2018 klo 00:12
Tarjankin ratkaisu hyväksytään. Ensi on taipumaton niin kuin myös viime. Nämä määreet ovat lauseessa pääsanansa edellä, minun tarkoittamani sen jäljessä.
133. Matias-Myyrä16.7.2018 klo 06:37
Ainakin syys on taipumaton 4-kirjaiminen.
134. iso S16.7.2018 klo 09:33
Minä hylkäisin ensin, jos kerran nomineita etsitään.

Wikipedia: Nomini on suomen kieliopissa sana, joka taipuu sijamuodoissa ja luvussa. Nominit jaetaan tarkemmin neljään sanaluokkaan: substantiivit (nimisanat), adjektiivit (laatusanat), numeraalit (lukusanat) ja pronominit (asemosanat).

Kielitoimiston sanakirja: ensi (taipum.)

Koska Nykysuomen sanakirjan mukaan ensi on adjektiivi, täytynee päätyä siihen käsitykseen että nominit voivat olla adjektiiveja mutta kaikki adjektiivit eivät olekaan nomineja.
135. Jaska16.7.2018 klo 10:58
Matias-Myyrä löysi toisen sanan, johon ilmoittamani tunnusmerkit sopivat. Minun tarkoittamani hiffaa helposti, jos viitsii etsiä.
136. ++juh16.7.2018 klo 12:51
Sees.

Nykysuomen sanakirjan esimerkeissä tosin on (murteellinen) monikon nominatiivi: "sekehet säät".
137. Funny16.7.2018 klo 15:50
Sees, sekeet. Sana taipuu samalla tavalla kuin ruis.
138. Jaska16.7.2018 klo 16:44
Jees, lauseessa piiloili sees.
139. Jukkis12.8.2018 klo 14:55
HS 3017 -säikeessä on juttua biisi-sanasta. Siellä oleva "typerää sinänsä" -kommentti rupesi sen verran ärsyttämään, että jatkan asiaa täällä.

Eihän piisin muuttumisessa ajan mittaan biisiksi ole mistään hyperkorrektiasta ole kyse samalla tavalla kuin vaikka probleema -> brobleema -tapauksessa. Kyllähän jokainen älyää, että jälkimmäinen on ihan pöljää.

Kun aikoinaan muusikot rupesivat puhumaan piiseistä, niin ajan mittaan yhä useampi totesi, tiedostaen tai tiedostamattaan, että tuohan kuulostaa aika tyhmältä sanalta, ja se muuntui biisiksi, siitä simppelistä syystä, että se on paljon paremman ja oikeamman kuuloinen sana asialle, jota se kuvaa. Sana on ruvennut elämään omaa elämäänsä, siitä on tullut omaperäinen suomenkielinen termi, jonka yhteys alkuperäiseen piece-sanaan on tietysti olemassa, mutta lähes merkityksetön. Näinhän kieleen sanoja syntyy. Yleensä tuollainen konsonantin muuttuminen tietysti on mennyt toisin päin, esim. biff -> pihvi.

Jos biisistä puhumisessa olisi kyse käyttäjiensä typeryydestä, niin miksi samat typerykset eivät puhu brogressivisesta bsygedeliasta ja bunkrockista ja bob-musiikista? No siksi, kun nuo kuulostavat tyhmiltä eikä kenenkään mielestä paremmalta kuin nykyiset muotonsa, eikä noita tyhmiä muotoja siksi kukaan käytä.
140. pelaaja12.8.2018 klo 17:10
Jukkis, veikkaan että suuri(n) osa hooässäläisistä ei lue täältä muita kuin HS-säikeet. Jokin hebrealainen bropleema nyt vain taisi estää sinua laittamasta tätä näytille asianosaisillekin?
141. Jukkis12.8.2018 klo 17:16
No jos eivät ollenkaan ole kiinnostuneita täällä mistään muusta, niin ei voi mitään. Ei tämä ole mikään HS-ristikkojuttu.
142. Jaska12.8.2018 klo 17:42
Joni Eriksson Hevosurheilussa:

"Tarkalleen Neppa vaati 21 koelähtöä, kunnes 21. kerta meni hyväksytysti läpi muuan Antti Teivaisen ohjastamana."

Ei kai kirjoittajan omakaan kielikorva miellä tuossa sanaa "muuan" genetiiviksi, joten selitys lienee lapsus. Ei virke muutenkaan ihan priimaa ole.

Kuinka nopeasti keksit suomen sanan, jonka genetiivi on muodollisesti nominatiivi? Tuloshaarukka: alle 5 sekuntia kiitettävä, 5 - 15 sekuntia tyydyttävä, 15-30 sekuntia välttävä, yli 30 sekuntia varmaankin satunnainen säteilyhäiriö!
143. Jukkis12.8.2018 klo 18:03
taimi
144. Jukkis12.8.2018 klo 18:19
Jos tarkennetaan tehtävää niin, että sanan pitää olla itsensä genetiivi, niin seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen, seitsemäntoista, kahdeksantoista, yhdeksäntoista.

En tosin tajua, mitä asiaa tuolla oleva sana "muodollisesti" ajaa.

Ja just nyt alkaa tuntua siltä, että noiden henkilöautojen ja muiden klikkailu saa riittää, kun niitä tulee joka kerta. Että captcha saa haistaa paskan.
145. Jaska12.8.2018 klo 19:18
Muodollisesti nominatiivi = sama kirjoitusasu, mutta eri tarkoite kuin nominatiivilla.
146. Funny13.8.2018 klo 03:47
Tuosta biisi-jutusta muistuu mieleen eräs radio-ohjelma. Toimittaja lausui huolellisesti sanat biisi ja tango, eikä varmaan halunnut kuulostaa typerykseltä. En tiedä, onnistuiko, sillä hän puhui myös Puenos Airesista ja Karlos Kardelista.

Mutta aivan kuten Jukkis totesi, biisi-sanan käytössä ei ole mitään typerää. Uudet sanat kieleemme muodostuvat aika vapaamuotoisesti, kun niitä vain ruvetaan yleisesti käyttämään. Esim. paparazzi on italian kielessä monikko, mutta suomessa yksikkö. Buutsit on monikosta kehittynyt sana, mutta mitä väliä. Kielitieteilijöitten on turha inistä, että väärin muodostettu. Ainoa sääntö oikeastaan on, että sanan pitää istua luontevasti kieleemme, muuten se ei helposti yleisty.

Yhdessä kielitieteilijöitten keskustelussa joku tuota biisi-sanaa hieman paheksui, ja hyperkorrektiuskin taidettiin mainita. Toinen sitten ihmetteli - en tiedä miten tosissaan - slangisanaa fudis. Kun futis tulee sanasta football, niin onko sitten jokin foodball josta fudis tulee, hän pohti. Siihen olisi voinut kommentoida, että fudiksessa fudataan.

Vielä yksi juttu. Muistaakseni vuoden ensimmäisessä Sanaseppo-lehdessä oli ristikkovihjeenä mainio yhdistelmä vanhaa ja uutta sanastoa, RIIUUÄPPI. Vastausta ei tarvinnut paljon miettiä, mutta tuo sana nauratti jonkin aikaa.
147. Jaska13.8.2018 klo 10:58
Futis muotoutui aikoinaan vanhaan stadin slangiin ruotsin sanasta fotboll. Minunkin ikäluokkani skulasi skidinä futista, joka sittemmin hienostui fudikseksi. Pelivälineestä puhuttaessa jalkapallo oli futari, pelaaminen futaamista. Nykyään futari tarkoittaa tarkoittaa jalkapallon pelaajaa. Johdonmukaisempaa uusslangia olisi fudari, mutta en kuitenkaan ryhdy sen käyttöönottoa subbortoimaan.
148. Jaska13.8.2018 klo 11:03
(pitäisi kai ryhtyä ryhtyä oikolukemaan)
149. iso S13.8.2018 klo 11:40
Lainaus: 144. Jukkis 12.8.2018 klo 18:19
"Ja just nyt alkaa tuntua siltä, että noiden henkilöautojen ja muiden klikkailu saa riittää, kun niitä tulee joka kerta. Että captcha saa haistaa paskan."

Täydellisessä maailmassa tuollaista ei tarvittaisi, mutta tässä nykyisessä matoisessa täytyy pitkin hampain yrittää ymmärtää. Sitä en kyllä ymmärrä, että saa silmilleen varsinaisia kuva-arvoituksia. "Klikkaa kaikki ruudut joissa on ajoneuvoja." Jos kuvassa on tietä silmänkantamattomiin, niin pitääkö suurennuslasilla tihrustaa, onko jokin horisontissa häämöttävä muutaman pikselin kokoinen täppä ajoneuvo vai jotain muuta? Juuri tuli vastaan kuva, jossa talon takapihalla on jokin epäterävä mollukka. Auto, pensas, muu, mikä? Entäpä se kun koko kuvassa on vain yksi ajoneuvo ja sen osia on eri ruuduissa? Kaikki pitää klikata, vaikka yhdessäkään ruudussa ei ole ajoneuvoja, vaan osa yhtä ajoneuvoa! Pahimmassa tapauksessa näkee selvästi, että tietyssä ruudussa ei ole ajoneuvn ääriviiva kokonaisuudessaan, ja pitää ihmetellä, pilkottaako puuttuva osa kulmittaisessa ruudussa vai jääkö se ruutujen kehyksiin.

Entäpä ne kaupan julkisivut? Yleensä ei koko rakennusta näy. Mikä takaa ettei joku seinän kulma ole osa kaupan julkisivua? Jos seinässä on jotain ulkomaankielistä tekstiä, miten ummikko voi tietää, onko kyseessä kauppa, autokorjaamo vai sukupuolitautien poliklinikka?

Ei tuollaisilla epäselvyyksillä saa rehelistä käyttäjää kiusata. Ei kai kukaan pahanilkinen ole niin etevä ja viitseliäs, että rakentaa häirikkörobotin, joka ymmärtää annetun tehtävän ja osaa tulkita kuvat oikein.

No, itse asiassa ensimmäinen osa tuosta on kohtuullisella vaivalla kierrettävissä. Tehtäviä on erittäin äärellinen määrä, joten robotin tarvitsee vain tunnistaa sopivat avainsanat (ajoneuvoja, julkisivu).

[Esimerkki elävästä elämästä. Aikoinaan ohjelmointikurssilla piti koodata ohjelma, joka lukee lukusarjan, suorittaa sen perusteella tietyn tehtävän ja ja tulostaa ratkaisun (yksi luku). Laskutoimituksen vaatiman algoritmin koodaaminen vaati valitettavasti järjen käyttöä. Eräs sankari oli yrittänyt toinen toistaan useampia kertoja, kunnes lopulta sai oikean tuloksen. Yleensä oikean tuloksen antava suoritus hyväksyttiin sen kummemmin ohjelmakoodia tutkimatta, mutta tämän sitkeän sissin tapauksessa uteliaisuus heräsi. Selvisi, että ohjelma luki vain kolme ensimmäistä lukua, koska ne riittivät identifioimaan, mistä testidatasta oli kyse. Sen jälkeen oli mystistä hyppelyä sinne tänne, kunnes ohjelman keskivaiheilla oli päättely: jos kolme ensimmäistä lukua ovat 17, 4 ja 26, vastaus on 92 (luvut muutettu lukujen itnimiteettisuojan tai huonon muistin vuoksi). Jos kolme ensimmäistä... jne. Varsinaista ratkaisualgoritmia ei ollut ollenkaan tai virheellistä yritystä algoritmiksi oli jäänteenä sellaisessa kohdassa ohjelmaa, johon ei missään tapauksesa menty. Veijari oli vain ehtinyt kokea kaikki noin kuusi testidatasarjaa. Harjoitusassistentin moka oli se että jokaisen hylkäyksen yhteydessä paljasti oikean vastauksen. Muistaakseni suoritus hyväksyttiin, koska se "ratkaisi" oikein kaikilla testidatoilla. Jos olisi vaivauduttu tekemään uudet testidatat, ohjelma olisi ollut pulassa. Vähän kuin rajallisesti toimiva taskulaskin, joka osaisi käsitellä vain parillisia numeroita.]

Ja ei, en ole robotti, tai sitten on vihdoinkin luotu robotti joka selviää ns. Turingin testistä.
150. Ari14.8.2018 klo 09:23
Jos joku on aivan mieletön, siinä ei siis ole mitään mieltä.
151. Jukkis15.8.2018 klo 22:09
Jaska voisi hiukka valaista tuota 12.8.2018 klo 17:42 kysymäänsä. En minä ainakaan ymmärrä, mitä siinä yritetään hakea kun ilmeisesti vastaukseni ei kelpaa. 12.8.2018 klo 19:18 ei yhtään auttanut asiaa.
152. Jaska15.8.2018 klo 22:37
Anteeksi, tein epähuomiossa clasit jättämällä kuittaamatta Jukkiksen kaksi ratkaisua. Mainitsemansa numeraalit olivat tarkoittamani. Tehtävä oli valitettavasti sumeahkosti muotoiltu.
153. Jukkis16.8.2018 klo 11:02
No miksi taimen ei kelpaa? Genetiivi "taimen", 12.8.2018 klo 19:18 viitaten, sama kirjoitusasu kuin nominatiivilla "taimen", mutta eri tarkoite.
154. Jaska16.8.2018 klo 11:58
Mitä ihmettä sä oikeen vänkäät. Kuittaus = ratkaisun hyväksyminen.
155. Jukkis16.8.2018 klo 12:12
Ei tarttis vängätä jos kaunista Suomemme kieltä käytettäisiin vähemmän epämääräisesti. Kuittaus ei tarkoita hyväksymistä, vaan on ilmaus vastaanottamisesta. Ja kun perässä lukee että "numeraalit olivat tarkoittamani", niin siitä voi päätellä, että "taimen" ei ollut. Jolloin herää kysymys, että miksi ei ollut. Vai onko kyse siitä että tuli laitettua tehtävä, johon tehtävän asettaja ei itse osannut vastata?
156. Jaska16.8.2018 klo 12:34
Jukkiksen viime viestin viimeinen virke vaatii kuittauksen, mikä ei siis tarkoita, että Jukkiksen epäilyllä olisi todellisuuspohjaa. Totuus on tämä: Tuli laitettua tehtävä, jonka epämääräisyyden johdosta Jukkis oli epävarma ratkaisujensa oikeellisuudesta. Sat sapienti.
157. Tarja16.8.2018 klo 21:25
Paikallislehdessä on renki taivutettu renkeen (yksikön illatiivi). Ehkä henki-sanan mallin mukaan. Oikeasti se kuitenkin taipuu renkiin. Tietääkö joku syyn, miksi henki ja renki taipuvat muissakin sijoissa aivan eri tavalla.
158. Eki16.8.2018 klo 21:36
Monet tovet on mietitty, mutta vastaudet eivät ole vielä löytyneet.
159. Jaska16.8.2018 klo 22:29
Nyrkkisääntö: kaksitavuisen substantiivin tai adjektiivin loppu-i ei muutu yksikön genetiivissä e:ksi, jos sana on laina muista kuin suomalaisugrilaisista kielistä. Esim. renki
160. Jaska16.8.2018 klo 22:32
Viesti katkesi mystisesti lähettämisen jälkeen. Uusi yritys: renki
161. Jaska16.8.2018 klo 22:39
Kone ilmeisesti tulkitsi nuoliviritelmäni lopetuskäskyksi. Ei sitä muistaakseni ole ennen tapahtunut. Renki johtuu siis ruotsin sanasta dräng.
162. Tarja16.8.2018 klo 22:41
Hienoa, selitys löytyi!
163. Jukkis20.8.2018 klo 09:13
Kuten joku täällä on saattanut todeta, aika vapaamielisesti suhtaudun kielen ja sanojen käyttöön. Mutta yksi asia on, jota jumalauta en varmaan koskaan tule sietämään.

Hesari 19.8:
"Kesät vuosina 2002, 2006, 2008, 2010 ovat olleet Haminassa äärettömän kuivuuden vuosia."

Tämä lähestyy typeryydessä jo sitä, kun joskus tuli TV:stä ohjelma Ari Vatasesta, ja tämä kertoi, kuinka hänen Suomessa käyvät ulkomaiset rallaajakaverinsa valittelevat, että Suomessa ajetaan maanteillä autolla äärettömän hitaasti johtuen voimassa olevasta yleisestä 80 km/h rajoituksesta.

Näköjään kielitoimiston sanakirja antaa äärettömälle synonyymeinä mm. tavaton, valtava, valtaisa. Ei pitäis, siellä pitäis lukea että vain ääliö käyttää ääretöntä silloin kun haluaa sanoa, että jokin asia on erittäin suuri tms.
164. Funny20.8.2018 klo 13:18
Nuo tavaton, valtava ja valtaisa ovat äärettömän kuluneita sanoja, mutta kuivuuden kanssa olisi hyvä sana vaikkapa katastrofaalinen. Sitähän näkee joskus aika tyhmästi käytettynä. "Onnettomuudet ovat vähentyneet katastrofaalisesti", taikka jotakin vastaavaa.
165. Jukkis20.8.2018 klo 15:27
Puhumattakaan Paavo M. Petäjän "katastrofaalimaisesta".
166. Funny21.8.2018 klo 10:45
Petäjällä oli katastrofin keskellä paljon muuta ajateltavaa kuin virheetön kielenkäyttö.

Tuli mieleen vielä tuosta ääretön-jutusta, että toimittaja on voinut sekoittaa äärettömän ja äärimmäisen. On huomattu, että ihmisillä samantapaiset sanat helposti sekoittuvat.
167. Jaska27.8.2018 klo 19:18
Aikoihin olen minäkin taivalta taittanut. Helsingin Sanomat kertoo tänään Cheekin "suureellisesta" läksiäiskonsertista. Siis Suomen parhaana arvostamassani kulttuuriosastossa. Kielikulttuurin viljelyssä sattui nyt niin iso moka, että oli pakko panna palautetta myös lehdelle. Eri juttu on, ottaako se vaarin vaarin neuvosta.
168. Jaska28.8.2018 klo 11:47
Helsingin Sanomien Päivän elokuvia -esittelystä: Niskavuoren Heta nai Akusti-rengen.

PP ehdotti, että se on näppäilyvirhe. Ehkä, mutta sitä vastaan sotii näppäinten pitkähkö väli. Voimme joka tapauksessa olettaa, että keskustelu rengin taivutuksesta 16.8. on jäänyt kirjoittajalta lukematta:)
169. Tarja8.9.2018 klo 16:16
Viikonlopun Iltiksessä Antti Skyttä kirjoittaa: "Vaikeissa ristikoissa voidaan myös seurata ratkonnan etenemistä, mutta näissä sparraajan puuttuminen ratkonnan aikana on kaikkein tärkeintä."

Siis asiaan puuttuminen eli sekaantuminen, kommentoiminen? Vai puuttuminen eli poissaolo, oleminen poissa paikalta?
170. Jaska8.9.2018 klo 18:55
Asiaan puuttumista tarkoittaa AS.
171. Tarja8.9.2018 klo 19:08
No joo, kyllähän se jatkolauseista tietysti käy selville. Oli vaan niin kiva huomata tuollainen suomenkielinen sana, joka tarkoittaa kahta ihan päinvastaista asiaa.
172. iso S9.9.2018 klo 10:43
Onhan niitä muitakin. Katselin eilen Avaraa luontoa, jossa todettiin suurinpiirtein näin: kuivalla kaudella eläimet eivät tahdo löytää syötävää.

Luulen että ne tahtovat.
173. Jaska9.9.2018 klo 12:14
Epäilen, että ne tahtovat.
174. Jukkis18.9.2018 klo 19:11
Hyvien ja huonojen uutisten uusi juontaja Riku Nieminen käytti heti ekan jakson ekan uutisen esittelyssä kaksi kertaa väärää relatiivipronominia. Sanoi "mikä", kun olisi pitänyt olla "joka". Ei Henkka Hyppösen aikana tällaista tapahtunut. Eikä kyllä Kari Ketosenkaan.
175. Jaska21.10.2018 klo 13:15
Helsingin Sanomat/Tommi Hannula A 20 tänään :

"Trumpin Lähi-idänneuvonantaja ja vävy, juutalainen Jared Kushner, on solminut tiiviin suhteen Mohammediin ja vaikuttaa taivuttelevan tätä siihen, että sunni-islamilaisen maailman johtovaltio hyväksyisi sen, että palestiinalaisille syötettäisiin erittäin kovat ehtojen, jos nämä solmivat rauhansopimuksen Israelin kanssa."

Ylipitkän, rönsyilevän virkkeen kahden viimeisen lauseen arvoitus ei ota ratketakseen. Kirjoittajalla on mahdollisesti ollut kiire. Ehkä hän on korjaillut tekstiään (syystäkin!), mutta ei ole tsekannut tulosta.

Haluaako Kushner Saudi-Arabian näyttävän vihreää vai punaista valoa Palestiinan ja Israelin rauhansopimukselle?
176. Eki31.10.2018 klo 17:28
MTV3 ei ymmärrä olympialaisista oikein mitään. Pelataanko lätkää lasissa? Tässä esittelyä ohjelmasta Ota rahat ja juokse:

Kauden ensimmäisessä jaksossa tosipaikan eteen joutuvat Pyeongchangin olympialasissa pronssia voittaneet jääkiekkoilijat Linda ja Minttu.
177. Eki2.11.2018 klo 17:56
Kaksimielinen ilmaisu:

Ylen tunnettu ruutukasvo Jari Korkki on irtisanottu
178. Eki6.11.2018 klo 16:32
Nimimerkki "karvasta on" osoitteessa is.fi: "Nightwish on hieno yhtye. Surullista, että he viimeisellä levyllään eksyivät pseudo-intellektuaaliin uusateistiseen populäärihömppään."
179. ++juh10.11.2018 klo 22:54
Strictly Come Dancing -kilpailija Iltiksen mukaan:
"Sopimuksessani ei lue, että minun pitäisi sosialisoida ja jutella ihmisten kanssa täällä, näyttelijä sanoi."
https://www.is.fi/viihde/art-2000005893393.html

Luuleekohan Iltiksen toimittaja, että kilpailija kannattaa konservatiivipuoluetta?

socialise = 1. seurustella; 2. sosialisoida
180. Ari14.11.2018 klo 16:24
Muutama sana Postin ajomääräyksestä::
...KOPIO, JOS, TA LÄHETTÄJÄLLE JÄÄ...
... viesti siit, ä välittömästi...
... tieto tu, lee tallentaa...
... tulee main, ita syy...

Pilkut eksyneet vääriin paikkoihin.
181. Eki1.12.2018 klo 12:22
Radiossa Jennie Storbackasta: "Laulajatar on ähtäväläislähtöinen!"
182. Jaska1.12.2018 klo 13:05
Ehdottomasti ristikkoon!
183. Tarja17.12.2018 klo 08:50
Tänäkin vuonna olen jo kuullut useamman kerran toivotettavan "hyvät joulut!" Käytän sitä itsekin. Silti joskus mietityttää, mistä tuo monikko tulee. Eihän jouluja ole kuin yksi. Samoin usein toivotetaan "hyvät kesät" tai "hyvät lomat". Toki on helpompi ja napakampi sanoa joulut kuin joulua, koska tuo ua-yhdistelmä on hidas sanoa. Mutta ei luulisi samaa ongelmaa olevan kesää-sanassa. Siinä voi tietysti ajatella, että halutaan toivottaa hyviä kesäpäiviä, joita on monta, mutta lyhyt toivotus on nopeammin sanottu. Ja miksei myöskin hyviä joulupäiviä voi ajatuksena olla, jolloin "joulut" kattaa ne kaikki, aatosta tapaninpäivään, tai vaikka koko joulunajan.
184. Jaska17.12.2018 klo 12:19
Tarjalla oikea ajatus koko joulunajan kattavasta monikollisesta joulusta. Ennen vanhaan sekattoi yli kolme viikkoa Tuomaasta Nuuttiin. Varsinaisia joulupäiväkin oli enimmillään neljä.

Hämäläiskirjailija Heikki Jartin Joulusaunassa -romaanisarjan viimeisen osa nimi on Joulujen mentyä. Tähän kirjalliseen todistuskappaleeseen vedoten katson korrektiksi toivottaa hyvät joulut alaveteliläisiksi päätyneistä ähtäväläislähtöisiin!
185. Tarja2.1.2019 klo 12:27
Lehdestä löytyi mielenkiintoinen virkanimitys: Kymsoten osallisuuden palveluiden johtaja. Ei aavistustakaan, mitä kyseinen henkilö johtaa.
186. Tarja4.1.2019 klo 11:58
KS tänään: "Perheensä ensimmäisellä valkolakilla oli idealistinen mielikuva juridiikan opiskelusta ja tavoitteista."

Onko valkolakki joskus tarkoittanut myös ihmistä? Minä olen kuvitellut sen tarkoittavan nimenomaan yo-lakkia.
187. Kielonen4.1.2019 klo 12:05
valkolakki ylioppilaslakki. Painoi valkolakin päähänsä. Nuorten valkolakkien [= ylioppilaiden] juhlapäivä. Päämääränä valkolakki ylioppilastutkinnon suorittaminen.
188. Tarja4.1.2019 klo 12:08
Kiitos. Eli sopii molempiin, lakkiin ja ylioppilaaseen käytettäväksi.
189. Tarja4.1.2019 klo 12:10
Ilmeisesti vähän samalla tavalla toimii lättähattu, eli sopii sekä päähineestä että ihmisestä käytettäväksi.
190. Jaska4.1.2019 klo 12:25
Valkolakilla on iät ja ajat ollut myös henkilöä tarkoittava symbolinen merkitys. Vähemmän ylevä on myöhempien epäpyhien virkapukuista poliisia tarkoittava paskalakki. Hatut ja myssyt muistamme historiasta. Punatakeista tunnemme ainakin ratsupoliisi Kingin. Luonteenlaatua symboloivat hätähousu ja hienohelma.
191. Tarja4.1.2019 klo 12:43
Ja jänishousu.
192. Tarja7.1.2019 klo 11:17
Jänishoususta tuli mieleen monta muutakin eläimellistä yhdyssanaa, joissa ei kuitenkaan tarkoiteta eläintä kirjaimellisesti.
Hevosennaama, hevosenleikki, hevosennälkä, sudennälkä, koiranilma, koirankuje, koirankuri, kissanpäivät, kananmuisti, perskärpänen, sikasiisti, hiirenhiljaa, haukankatse.
Keksiikö joku vielä lisää?
193. PS7.1.2019 klo 11:20
karhunpalvelus
194. Tarja7.1.2019 klo 11:22
Verokarhu
195. Tarja7.1.2019 klo 12:41
Kukonaskel, harakanvarpaat, variksensaappaat, elohiiri, pullahiiri, kahvikissa.
196. Jaska7.1.2019 klo 12:46
Haukkuja riittää: aasi, lammas, pässi, pöllö, rotta, hiiri, hiirulainen, sonni, lehmä, vasikka, koira, apina, myyrä, kana, hanhi, sorsa, kottarainen, kotka, kuovi, käärme, simppu.

Myönteisiä symbolisia tav. julkimoista tiikeri, leijona, karhu, susi, kettu, kirahvi, haukka, kobra, hämähäkki, (naisista) satakieli, perhonen, gaselli.
197. Tarja7.1.2019 klo 13:11
Laiskamato, lukutoukka.
198. Jukkis7.1.2019 klo 15:09
Rantaleijona, poropeukalo

["... eläimellistä yhdyssanaa, joissa ei kuitenkaan tarkoiteta eläintä kirjaimellisesti". Jaskalta hieno lista.]
199. Jukkis7.1.2019 klo 15:12
Sammakkomies, pyryharakka, linssilude, koekaniini.
200. Tarja7.1.2019 klo 15:21
Aasinsilta, madonluvut.
201. Tarja7.1.2019 klo 15:22
Ja tottakai myyräntyö!
202. Jukkis7.1.2019 klo 15:46
Masahiiri
203. Tarja7.1.2019 klo 15:51
Hiirenkorvat koivussa, pajunkissat, pajunlampaat.
204. Jukkis7.1.2019 klo 15:52
...mäkikotka, pässinpää, mahtisonni, munahaukka.
205. Tarja7.1.2019 klo 15:59
Uutisankka, koiranvirka, joutsenkaula.
206. Jukkis7.1.2019 klo 16:03
Pajulammas on mulle aivan uusi sana.
207. Tarja7.1.2019 klo 16:12
Se on kai enempi Länsi-Suomessa käytetty. Olen Satakunnasta alunperin kotoisin.
208. Jukkis7.1.2019 klo 16:20
Kotus sanoo, että pajulammas on käytössä myös Pohjanmaalla. No ei ollut meillä päin, kissoja oli ne.
209. Tarja7.1.2019 klo 16:33
Poninhäntä, kissansilmä (polkupyörän takaheijastin), heittää häränpyllyä, härkäpäinen
210. Tarja7.1.2019 klo 16:44
Härkäpäinen ei taida olla varsinaisesti yhdyssana.
Porsaanreikä on.
211. Ari7.1.2019 klo 17:02
Tarja, miksi ei olisi? Minusta on.
212. Tarja7.1.2019 klo 17:20
No siksi, että "päinen" ei yksinään ole mikään sana. Härkäpää on selvä yhdyssana, koska sen voi jakaa osiin härkä ja pää. Mutta en ole mikään Suomen kielen asiantuntija, joten tuo on vain arvelu.
213. Tarja7.1.2019 klo 17:25
Ja tuossakin pitäisi kirjoittaa pienellä "suomen kieli".
214. Ari7.1.2019 klo 17:42
Eli sana suomenkielinen ei myöskään ole yhdyssana?
215. johan on7.1.2019 klo 17:53
inen-loppuiset adjektiivit ovat yhdyssanoja: suomenkielinen, kaalipäinen

mutta: kielten nimet kirjoitetaan pienellä ja erikseen: suomen kieli
216. Ari7.1.2019 klo 17:53
Kyllä ne tämänkin mukaan ovat molemmat yhdyssanoja:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/selaus/441/ ohje/529
217. ja vielä7.1.2019 klo 17:57
nominatiivi-alkuiset sanaliitot ovat AINA yhdyssanoja: tikkuaski, härkäpää, ikkunalasi, valkotikkaperhe

Jos tuota ei osaa, niin ei ole kaksinenkaan kielenkäyttäjä.
218. ja vieläkin7.1.2019 klo 18:01
aika, ensi, eri, koko, kelpo, pikku, viime ovat taipumattomia adjektiiveja, siis varsin paljon nomineja. Ne kirjoitetaan ERIKSEEN pääsanansa kanssa.
219. Ylläpito7.1.2019 klo 18:06
Sääntö on ettei tuollaisia väliaikaisnimimerkkejä!
220. Ari7.1.2019 klo 18:10
Ensivaikutelma on yhdyssana, kuten myös erisuuri.
221. Tarja7.1.2019 klo 18:19
Sehän oli koko ajan selvää, että härkäpäinen kirjoitetaan yhteen. En vain ollut varma, käytetäänkö kaikista adjektiiveista sanaa yhdyssana, vai ovatko sanaliittoja tai vakiintuneita adjektiiveja. Mutta asia tuli harvinaisen selväksi myös termistön suhteen nyt. Äidinkielen tunneista kun on jokunen vuosi(kymmen) aikaa.
222. Tarja7.1.2019 klo 18:50
Laitetaan nyt vielä selvennys, että sanaliitto tarkoittaakin, että sanat kirjoitetaan erikseen. Sen tarkistin äsken. Minusta tärkeämpää on osata kirjoittaa sanat yhteen tai erikseen kuin tuntea termit, mitä mistäkin käytetään.
223. Tarja7.1.2019 klo 19:03
Väliaikaisnimimerkille vielä sen verran, että yhdyssanan sijaan ajattelin siis, että härkäpäinen olisi yksi sana, ilman muuta yhteen pötköön kirjoitettava ja siis sillä tavalla vakiintunut, ettei siinä olisi kahta erillistä osaa. Erikseen en missään tapauksessa sitä ajatellut kirjoittaessa jakaa.
224. Matti7.1.2019 klo 19:16
218, pikku sisko, näinkö?
225. Tarja7.1.2019 klo 19:20
Kyllä minä kirjoittaisin pikkusisko, viimeaikainen ja ensiluokkainen yhteen.
226. pelaaja7.1.2019 klo 19:57
Ja tottahan myös esim. aikaero, aikamääre, ensiapu, ensiapupulaukku, pikkulikka jne. ovat yhdyssanoja. Mitähän tuo joku nyt hätäpäissään mahtoi tarkoittaa?
227. Tarja7.1.2019 klo 20:16
Laitanpa kielioppikeskustelun väliin näitä eläimellisiä yhdyssanoja.
Joulupukki, syntipukki, kaipuripukki. karhunkieli.
228. Tarja7.1.2019 klo 20:17
Nuuttipukki jäi pukkilistasta pois.
229. pelaaja7.1.2019 klo 20:23
Ensiapupu laukkuineen oli oma uudissanani, siihen saa tarttua :) Ensipupu nähty tai sitten ei mutta ensi pupu oli nopsa liikkeissään.

Otetaan mukaan ihmisiä kiusaava kasvikin eli vihtahousu.
230. Jukkis7.1.2019 klo 20:23
Karhupumppu

(Taas tuli outo sana: kaipuripukki)
231. Tarja7.1.2019 klo 20:24
Hunajapupu, hanhenmarssi.
232. Tarja7.1.2019 klo 20:26
Kaipuripukki menee kielimään esim. kiusaamisesta. Lähinnä lasten käytössä.
233. Tarja7.1.2019 klo 20:45
Koiranleuka, nukkua koiranunta.

[Jee, ihkauudet kuvat: savupiippuja!]
234. Tarja7.1.2019 klo 22:26
Siansorkka (solmu).
235. Jaska7.1.2019 klo 23:38
Kumpi on oikein, nuuttipukki vai nuutinpukki? Vai onko kumpikin? Itse omaksuin kakarana kyseisen pukin eräästä kirjasta nuutinpukkina.
236. Matti8.1.2019 klo 01:50
Akanvirta, lehmänkäännös.
237. eol8.1.2019 klo 02:43
Apinanraivo, tolppa-apina, delfiinipotku, etanaposti, korttihai, hevonkuusi, häränsilmä, härkäviikot, hummeripoika, sähköjänis, kalavelat, kauriinsilmät, kirpputori, vilukissa, maakrapu, krokotiilinkyynel, kurkihirsi, nostokurki, nälkäkurki, rauhankyyhky, käkikello, käärmekeitto, valuuttakäärme, lehmänhermot, leijonanosa, salonkileijona, lintukoto, mursunviikset, työmyyrä, norsunmuisti, oravanpyörä, perhosuinti, pukinparta, sahapukki, revontulet, viskisieppo, sudenkuoppa, susipari, teerenpeli, teerenpilkku, paperitiikeri, tikkataulu.
238. eol8.1.2019 klo 03:06
Ja vielä kolme: baarikärpänen, sillisalaatti, simpukkapuhelin.
239. eol8.1.2019 klo 08:04
Vielä: kännikala, peräkanaa, katinkulta, uhrilammas, outolintu, pahanilmanlintu, lepakkotuoli, onnenmyyrä, peninkulma, valepukki, siilipuolustus, päistikkaa.
240. eol8.1.2019 klo 08:18
Vastarannankiiski.
241. Tarja8.1.2019 klo 08:46
Linnunluinen.

Akanvirta ihmetyttää. Onko akka eläin?
242. eol8.1.2019 klo 08:54
Joutsenlaulu, kalakukko, munkkipossu.
243. Jaska8.1.2019 klo 13:58
Vahvistan osaltani Tarjalle akan olevan ihminen. Naispuolinen. Voi mieskin olla akka, enkä tarkoita hermafrodiittia. Lisätään akka haukkumasanojen listaani.

Mikä lie akanvirran alkuperä. Ehkä sen takana seisoo ammoisten aikojen alkumies. Hänen vaimonsa ja/tai anoppinsa asettuivat aina vastahankaan miehen navigoimassa elon purressa.

Nykyään miehet ovat moniaalla alistettuja, mutta jotkut uskaltavat vielä viimeisin voimin panna hanttiin. Miestensä pullikointiin tympääntyneet naiset voisivat siis vaatia akanvirran vaihtamista ukonvirraksi.

Mutta siitähän tasa-arvovaltuutetut ja monet -valttuuttamattomatkin pillastuisivat. Kaiken maailman tviittailijat ja tuuttailijat liputtaisivat kahdensuuntaisen vastavirtailun puolesta. Se edellyttäisi tietysti myös sukupuolineutraalia termiä: ihmisvirta. Marketeistakin kaksisuuntaisena kaikille tuttu kiusa.

Täten al(t)istuisivat sekä akat että ukot tasa-, pysty- ja sekopäisinä lajinsa (viisaus) perusteella loukattaviksi.
244. PS8.1.2019 klo 18:02
Kasvikuntaa: hiirenherne, hiirenvirna, karhunsammal, ketunleipä, kissankäpälä, kissanminttu, kurjenpolvi, sianpuolukka, variksenmarja.
245. eol9.1.2019 klo 14:51
Eläinkunnasta Suomen pesimälinnustoa: härkälintu, kuhankeittäjä, käenpiika, taivaanvuohi.
246. PS9.1.2019 klo 21:01
Työkalupakissani: rotanhäntäviila.
247. Tarja11.1.2019 klo 09:58
Mellastaa ja rellestää ovat minulle tuttuja sanoja. Nyt lehdessä oli niiden risteymä: mellestää. Vaan löytyy se Kielitoimiston sanakirjastakin, joten ei ole mikään uusi sana, vaikka minulle outo. Toisin päin yhdistettyä sanaa eli rellastaa ei vielä löydy.
248. Matias-Myyrä11.1.2019 klo 10:18
Mellestää on tullut Kieloseen 2015-2017 välillä. Olen sen näköjään vuosi sitten lisännyt omaan sanastooni.
249. Tarja11.1.2019 klo 10:22
Eli suhteellisen uusi sitten kuitenkin, mikä selittää sen, etten ole siihen ennemmin törmännyt.
250. Ari11.1.2019 klo 10:26
Minulle tuo on vanhastaan tuttu sanavarastosta jo lapsuudesta asti varmaankin, vuosikymmenten takaa, vaikka ei me juurikaan itse olla mellestetty, rauhallisia kun ollaan oltu.
251. Tarja11.1.2019 klo 10:34
Olisikohan sitten murresana, joka on myöhemmin levinnyt laajemmalle.
252. Tarja13.1.2019 klo 12:11
Pakko lisätä noihin eläimellisiin yhdyssanoihin vielä hiirimatto.
253. iso S14.1.2019 klo 11:54
jäniskäännös, tiekarhu.
254. PS14.1.2019 klo 12:17
Myllykoneiston osia ovat: kiviakselia alapäästä kannatteleva sammakkolaakeri ja em. akselin yläpäässä akselin ja jauhinkiven välissä oleva siilirauta.
255. Eki18.1.2019 klo 15:19
Forssan lehdessä puhutaan aiheesta ukuleletelinetora.

Ei liity eläimiin.
256. Tarja24.1.2019 klo 23:41
Olen joskus miettinyt, että miksi erilaisille tapahtumille tukensa kasvoillaan ja nimellään antavaa julkisuuden henkilöä kutsutaan suojelijaksi. Esim. Ristikko SM-kisoilla on suojelija. Keneltä hän suojelee ja keitä? Etteivät äkämystyneet ratkojat hyökkää laatijoiden kimppuun? No joo, tiedän toki, että suojelija on symbolinen tukija, joka kannattaa asiaa ja lisää arvovallallaan tapahtuman julkisuutta. Mutta miksi nimike on suojelija, miksei esim. arvovaltainen tukija, asian kannattaja tms.
257. Ritu25.1.2019 klo 08:23
Tuota samaa Tarjan mainitsemaa nimitystä olen ihmetellyt minäkin ja pitänyt sitä jopa huonona valintana.
Tuskin ratkojia tarvii suojella toisiltaan eikä laatijoita ratkojilta eikä päinvastoin.
Jos jotain tarvii suojella niin korkeintaan epäonnekasta ratkojaa itseltään ja liian kovalta itseruoskinnalta.
Tapahtuman avaajasta ja kunniavieraasta taitaa enemmänkin olla kyse.
258. Jaska25.1.2019 klo 12:01
Jospa sitten vaihdettaisiin nimitystä. Nyysitään se naapurista: patruuna. Se kuvaa oivallisesti henkilön arvovaltaisuutta. Onko muuten tulevan SM-piiliskisan patruuna jo valittu?
259. Ritu25.1.2019 klo 12:13
9946. Piilosana SM 2019

Tuossa mainitussa säikeessä enemmänkin asiaa siitä.
260. Ari25.1.2019 klo 12:50
Taidatte elää kuplassa. Eihän kaikki ihmiset suinkaan ratko ristikoita. Jos sellaisilta suojeltaisiin, jotka haluaisivat tapahtumaa vastustaa. Anteeksi jos pilasin maailmankatsomuksenne.
261. Jaska25.1.2019 klo 13:08
Ai juu, valittu on, mielestäni ihan kelpo valinta. Arin protesti on kuin kärpäsen surinaa korvissani.
262. Tarja25.1.2019 klo 13:30
Joskus suojelija on presidentti tai hänen puolisonsa. Eiväthän he ketään konkreettisesti suojele, vaan päinvastoin, turvamiehet ovat suojelemassa heitä. Jos jotakin suojelemis-verbin merkityksistä edes yrittäisi soveltaa, se ehkä olisi puolustaminen. Nämä suojelijat puolustavat kyseisen tapahtuman oikeutta olla olemassa. Mutta sekin on enemmän puoltamista kuin puolustamista. Siten puoltaja voisi olla parempi sana kuin suojelija.
263. Ritu25.1.2019 klo 13:37
Niin, Matti Rönkä suojeli viime SM-kisoissa taistelunhaluisia ratkojia. Matin onneksi sanasotaa ei syttynyt.
264. Ritu25.1.2019 klo 14:08
Kummeillahan on perinteisesti katsottu olevan myös tärkeä rooli. SM-ristikkokisan kummiksi valittaisiin se ja se...
265. Jaska25.1.2019 klo 15:16
Raveissa sattuu aika usein, että hevonen puoltaa loppusuoralla oikealle ja häiritsee kanssakilpailijaa. Pahimmassa tapauksessa se tuomitaan murtautumiseksi, ja valjakko hylätään. Mutta Ollilahan on jo valmiiksi oikealla, eikä puoltane piiruakaan vasemmalle. Joten nimitys puoltaja on kelvoton. Hylkyyn meni.
266. Funny25.1.2019 klo 15:21
Kiintoisa näkemys tuo, että ei voi olla suojelija, jos itse tarvitsee suojelua. Ajatellaanpa vaikka sateenvarjoa. Se suojelee meitä kastumiselta, mutta ei pysty suojelemaan itseään, vaan voi esimerkiksi hajota tuulenpuuskassa.
267. Ritu30.1.2019 klo 12:12
Tänään oli netti-IL:ssä sinivalkoisen laulajamme Katri-Helenan haastattelu.
Hän kommentoi Daruden valintaa euroviisuihin ja omia edustuksiiaan siellä aiemmin.
Haastattelussa oli seuraava kohta:
"Tule luo -laulu on hyvä sävelmä , siinä sanoissa vältettiin konsonantteja tarkoituksella."

Olen itse ollut ilmeisesti väärässä uskossa, että ä:tä ja ö:tä välteltäisiin. Mutta onko tuossa Tule luo -kappaleessa jotenkin vähemmän konsonantteja kuin muissa kappaleissa? Mitä sanovat rakkaat tilastonikkarimme?
268. Jaska30.1.2019 klo 12:49
Kappaleesta tosiaan puuttuvat vokaali ä ja ö, myös y. Eniten esiintyvä konsonantti on l, siis laullullisesti otollisin. Vähiten eli kahdesti esiintyvä kerake on r sanoissa rantaa ja rauha. Ehkä sanoittaja on tarkoituksellisesti kaihtanut rumasointista pärryttelyä. Ansiokkaasti hän on myös välttänyt suomen kielen rumimpiin kuuluvan sanan rakkaus.

Käsitin, että muutkin tilastonikkarit kuin rakkaisiin kuuluvat saavat sanoa. Minä kuulun lemmellisiin.
269. Tarja30.1.2019 klo 13:02
Minusta kappaleen sanoitus on harvinaisen tylsä. Laskin "tule luo" -sanayhdistelmää sanottavan 29 kertaa. Lisäksi pelkkä "tule" vielä useita kertoja. Eikä siinä sitten paljon muuta asiaa ollutkaan. Meillä, kun lumipyry jatkuu, voisin kohta anella: "Tule, luo lumet meidän pihalta..."
270. Ari30.1.2019 klo 14:22
Jospa haastateltava sanoi virheellisesti 'konsonantteja' vaikka piti sanoa 'skandeja'.
271. Funny30.1.2019 klo 16:55
Konsonantteja riittää muissakin kielissä. Ja mitä skandeihin tulee, esim. englannin ja ranskan kielissä on suunnilleen samanlaisia äänteitä, niitä vain ei kirjoiteta skandeilla. Eikä sillä reseptillä Suomi ikinä ole pärjännyt, että kappaleemme kuulostaa samalta kuin 30 muuta.
272. Jukkis30.1.2019 klo 17:36
Konsonantteja välttelevä versio a.o. laulun ekasta säkeistöstä::

ue uo, oe ouaii aiaa
ue uo, oe ae aau aa
ue uo, ue ouaa iaaiaa
ue uo, ue uoaa aaiaa
273. Ari13.3.2019 klo 19:12
Luontoillassa juuri äsken:
"Ei ole takEita, että..."Siis tarkoitti varmaankin "takUita".
(Takeita, eli taottuja esineitä/osia. Takuita, eli ei ole taattua.)
274. Matias-Myyrä13.3.2019 klo 19:18
Kielonen:
1. tae
1. = takuu 4. Ministeriö antoi takeet hankkeen rahoituksesta. Työehtosopimus työrauhan takeena.
2. tav. mon. varmuus (jstak tulevasta). Onnistumisesta ei ole takeita.

2. tae
taos. Karkeistae.
275. Tarja14.3.2019 klo 15:22
Eräässä ristikossa tuli vastaan piirros, jossa on kannu ja lusikka tai kauha. Vastaussanaksi tuli astiat. Minusta lusikka ainakin on aterin, ei astia. Ei kai kauhakaan ole astia?
276. Jukkis14.3.2019 klo 16:31
Kumman sanot: "Tiskaanpa nuo astiat" vai "Tiskaanpa nuo astiat ja aterimet"?

Vai onko sulla kone, siis astianpesukone vai astian- ja aterimenpesukone?
277. Matias-Myyrä14.3.2019 klo 16:51
Olen pessyt astianpesukoneessa mm. silmälasit ja ilmanpuhdistimen suodattimen. Ei se pesu tehnyt niistä astioita.
Kielonen: astia, erilaisia maljan, lieriön tms. muotoisia, vars. ruokataloudessa käytettäviä säilytys-, tarjoilu- ym. esineitä.
Eivät kauha ja lusikka ole astioita.
278. Jaska14.3.2019 klo 17:47
Astia on esine, johon voidaan panna materiaa jotain tarkoitusta varten. Ruoka-astiaan pannaan materiaa ateriaa varten.

Aterin on esine, jolla ruokamateria siirretään suun sisälle kielen päälle nieltäväksi siitä ruokatorven ja mahalaukun kautta suolistoon, missä materia muuttaa muotoaan ja tavallisesti väriään. Operaatio on nimetty syömiseksi. Joskus syöminen epäonnistuu, kun materia kulkeutuu suusta syystä tai toisesta ruokatorven sijasta henkitorveen. Sanotaan, että se meni väärään kurkkuun. Anatomisesti harhauttava sanonta ärsyttää minua suunnattomasti. Onhan henkitorvenkin suunta suora.

Tavallisimpia aterimia ovat veitsi. lusikka ja haarukka, joista veitsi lunastaa oikeutensa aterimeksi sen vastoin ns. hyviä tapoja joskus suuhunsa tyrkkäävän vähemmistön toimesta. Hyvätapainen enemmistö onki julistanut veitsen suuhun panemisen pannaan. Oikein ison veitsen voi kuitenkin hyväksytysti niellämahalaukkuun saakka. Se tapahtuu tavallisimmin sirkuksessa.

Astiaa ei siis normaalisti panna suun sisälle saakka. Astioista lasi, kuppi ja mummoilla tassi nostetaan kuitenkin huulien väliin niiden nestemäisen sisällön juomiseksi nimetyn nauttimisen onnistumiseksi. Jos esim. vesi juodaan suoraan kraanasta, osa siitä saattaa haaskautua suun ohi vaatetuksen kastellen. Tilanteelta voi tosin välttyä juomalla kraanasta ainakin kehon yläosa alastomana.

Astiaksi voidaan määrittää myös pullo. Ongelmallista on kuitenkin, että monet panevat pullon suun oman suunsa sisällekin sen nesteestä tyhjentämisen tarkoituksessa. Jos pullo on tyhjä sen suun omaan suuhun nostettaessa, on nostaha epäileättä tyhmä. Mutta onko pullo siis sisällytettävissä myös aterimien luokkaan? Ei, kyllä se on täysin luokaton idea. Varmemmaksi vakuudeksi en milloinkaan tiskaa pulloja.
279. Jukkis14.3.2019 klo 19:27
Hanki silmälasinpesukone jos haluat, että en kutsu silmälasejasi astiaksi.
280. pelaaja14.3.2019 klo 19:40
Vaan missä koneessa pestään nainen? Kielonen astiasta: "Kuv. Heikompi astia nainen, vaimo."
281. Tarja14.3.2019 klo 21:03
Eikös se ole se akan amme. ( takanamme > tulisijan pesupaikka, akanamme > ulisijan pesupaikka, näin on sananselityssäikeessä ;)
282. pelaaja14.3.2019 klo 21:10
Niinpä onkin. Se isohko pesuastia :)
283. Ritu15.3.2019 klo 10:31
Eduskuntaan kuuluu 200 kansanedustajaa, jotka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan välittömillä, SUHTEELLISILLA ja SALAISILLA vaaleilla.

Postiluukusta kolahti kirje äänioikeudesta eduskuntavaaleihin. Kirjeestä poimin tuon yllä olevan lauseen, pari sanaa siitä suurentaen.
Suomen kieli on rikas ja sanat monivivahteisia, varsinkin kun sitä lukee tällaisella vilkkaalla ja vääristyneellä mielikuvituksella. Mielenkiintoinen sanapari demokratiaan liittyvän asian yhteydessä. Kokeilisko päästä vaikuttamaan suhteilla noihin salaisiin vaaleihin.
284. Uuge25.4.2019 klo 22:25
Kyllä otti aikansa, että tajusin, mikä on seuraavassa tekstissä sanan kireistä perusmuoto:

Leijonat esitti yhden kaikkien aikojen kireistä – Jukka Jalonenkin huuli pyöreänä: ”En muista olleeni tällaisessa mukana”
285. Eki10.5.2019 klo 23:18
Välivesi on Pirkanmaalla sijaitseva järvi, mutta nyt myös Alkon "yllätystuote".
286. pelaaja18.5.2019 klo 20:21
IL + IS: 17.5.2019: "Baskeri & Basso tarjoaa raaka-ainelähtöistä ruokaa." (Viimeisimpiin somekohuihin mahtuva juttu kansanedustajan saamasta "huonosta kohtelusta" helsinkiläisessä ravintolassa.)
Olen ikäni kaiken luullut, että ruuassa on aina kyse valmistettavan murkinan raaka-aineista. Vaan ei. Se onkin nyt jokin uusi trendi, jota pitää seurata kuten kestävää kehitystä. En pysy enää äidinkieleni muutoksien vauhdissa.
287. pelaaja18.5.2019 klo 20:53
=> Ihan noin kauneusleikkauksena, että ei se näköjään ollutkaan kansanedustaja vaan kaupunginvaltuutettu se mielensäpahoittaja. Ensilukemalla olin niin näkevinäni mutta kai se sit oli väärin nähty, koska korjausta ei artikkeliin ole. Jutulle oli nimittäin jatkoa K.Suonperää myöten. Käytöksestä, ei raaka-aineista.
Paljonkaan eroa, sama se.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *