KESKUSTELUT > RISTIKOT > HUONOLLA TAVALLA VAIKEA RISTIKKO

768. Huonolla tavalla vaikea ristikko

Henry Haapalainen8.3.2004 klo 18:25
... Jatkoa osioon Hakuteoston käyttö reilua

Tässä on tarkoitus avata keskustelu pelkästään vaikeista kuvaristikoista, etupäässä negatiivisiksi koetuista keinoista. Nyt on ratkojien puheenvuoro.
2. Jouni8.3.2004 klo 22:34
Visaisissa ristikoissa harvoin harmittaa mikään.

Kuitenkin listaisin kaksi asiaa:

1. Kun ratkaisusana on vaikea yleistietämykseen kuulumaton sana ja sisältää vielä piilokirjaimia, tuntuu kohtuuttomalta, että laatija on jatkanut vihjeytystä visaisen vaatimusten mukaan. Joskus sellaista sanaa joutuu etsimään hakuteoksista kauankin.

2. Joidenkin laatijoiden ristikoissa kulmaosiot ovat niin erillisiä muusta ristikosta, ettei saa apua, vaikka olisi ratkonut koko muun ristikon. Sitten sen kulman kanssa saa pakertaa ylettömästi.
3. Henry Haapalainen30.3.2004 klo 00:48
Jouni toi esille yhden olennaisimmista asioista. Jos laatija ei vihjeityksessä osaa ottaa huomioon piilokirjaimien vaikutusta, on ristikko huonolla tavalla vaikea. Tämä virhe on esimerkiksi Hesarin ristikoissa (kuten toisessa osissa useamman kirjoittajan toimesta todettiin) nykyisin pysyvä elementti, mutta kyllä siihen monet muutkin sortuvat.

Entä mitä mieltä ollaan "ylivaikeista" ristikoista. Tarvitaanko sellaista vaikeutta, että vaikeuden tekeminen on kaiken muun ylittävä itsetarkoitus?

Tai mitä mieltä ollaan siitä, että vaikeus perustuu johonkin keinoon, ja vihje ei aukea ellei kyseistä keinoa tunne. Ja kun keinon oppii tuntemaan, sellaisella keinolla tehdyt vihjeet muuttuvatkin vähitellen helpoiksi. Otan esimerkin Kirpuista ja omista toteutuksistani. Vihjeenä on ollut jokin pitkähkö sana ja perässä huutomerkki, ja vastaus onkin vihjeen anagrammi. Janne Uusitalo ja Juhani Heino ovat pitäneet tuota huonona keinona, ja siksi ole sen käyttöä vähentänyt.
4. Helen30.3.2004 klo 01:11
Minua ärsyttää huonosti piirretyt kuvat ja aivan älyttömät sanat ja sanamuodot.
Eikä se aina toimi moitteettomasti, se ratkaisu noissa ristikoissa.
5. Henry Haapalainen30.3.2004 klo 01:28
Laittaisitko Helen jonkin tai mieluummin useamman konkreettisen esimerkin siitä mitä tarkoitat.
6. Helen30.3.2004 klo 10:29
Esimerkiksi Sanaseppojen kesäpäivien 2003 ristikko on sekava.
7. Perkka Vuotsila30.3.2004 klo 10:47
Myönnän/myönnämme sekavuuden, sehän oli ristikon lähtökohtana sen ohella, että siinä oli kaikki kesäpäivien osallistujat. Vaan onko koskaan ennen edes tehty ristikkoa, jossa on pelkkiä valokuvia? Täällä netissä ja ihmisen käsissä A3-koossa se näytti kovin kauniilta.

http://www.sanaristikot.net/ristikot/nayta_flash.p hp?file=vanhat/04/ss0303&s_posti=
8. IiKoo30.3.2004 klo 11:30
Hyvä esimerkki huonosta ristikosta tuo kesäpäivien ristikko. Tai no, ei se nyt sitä ole yksiselitteisesti, sillä sisäpiiriporukalle tuo varmasti aukesi oikein hyvin ja sellaiseksi se lienee tarkoitettukin.

Aiemmin esitettyjen seikkojen lisäksi pidän huonoina ristikoita, joissa on tyhjiä vihjeruutuja. Toki joskus sellainen voi olla ihan piristäväkin, mutta pääsääntöisesti moiset tee-se-itse-ristikot kuvaavat minusta laatijan mielikuvituksettomuutta.
9. Perkka Vuotsila30.3.2004 klo 11:51
IiKoon toinen lause kertoo kaiken! Turha on tuota tehtävää alkaa sen enempää spekuloida. Ristikko on tahallaan älyttömän vaikea, paino sanalla älyTÖN.
10. Henry Haapalainen30.3.2004 klo 12:02
Tyhjä vihjeruutu on samantapainen harvoin käytetty keino kuin se että yhteen ratkaisuruutuun tulee useampia kirjaimia. Tuollaiset keinot voivat sopia vain vaikeiksi tarkoitettuihin ristikoihin, ja palaute niistä on ollut pääosin kehuvaa.
11. Eki30.3.2004 klo 12:19
Teimme Team Katalinin kesken SM-ristikoiden ohessa mm. vuoden 2003 IS:n alkuvuoden vaikeinta, jossa päädyimme käyttämään liki kymmentä vihjeetöntä ruutua. Samoihin aikoihin tuli useampia marmatuksia siitä, että tyhjä vihjeruutu alkaa olla liian käytetty harhautustapa. Pistihän se miettimään, tehtiinkö huono ristikko, mutta tuntui se silti toimivan. Tyhjä ruutu kaikesta huolimatta hyvin käytettynä yleensä yllättää.

En silti halua yllyttää ketään niitä käyttämään, rakkaimmat muistot niihin liittyvät 80-luvulle, kun ne olivat uusi asia.

Täällä netissä tyhjän ruudun käyttö ei onnistu, sillä tekniikka on semmoinen, että jos ruutu on vihjeruutu, sen näkee heti viemällä kursorin siihen. Osaksi siksi tuota alkuvuoden vaikeinta ei ole täällä julkaistu.
12. Matti30.3.2004 klo 14:05
Minusta on erinomainen jaotus tämä hyvällä ja huonolla tavalla vaikea. Pettämätön kriteeri on se, että onko ratkonnan jälkeen hyvällä vai huonolla tuulella. Oliko kivaa, vai menikö aika hukkaan.

Tavallinen tapa olla huonosti vaikea on käyttää liian yleisiä vihjeitä, jotka ensin herättävät reaktion, että tuohon nyt voi tulla ihan mitä tahansa. "Mies", "ei täällä", "voi tämäkin" jne.

Leikin välillä ajatuksella, että ristikossa käytetään vain yhtä vihjettä: "sana". Ratkojasta tuleekin annetun pohjan laatija. Liian yleisillä vihjeillä ollaan tällä tiellä pitkällä.

Asiasta toiseen, Ekin tämänpäiväinen uutisristikko oli, sanoisin, tuore. Vielä kun joku kertoisi kuka kumma on Harri Skog. Ratkaisu ei tuonut valaistusta asiaan. Eikä tämä nyt niin tärkeääkään ole, kun kysymys ei ole hoksaamisesta tai sen puutteesta.
13. Eki30.3.2004 klo 14:13
Harri Skog lausui viikonloppuna tärkeitä asioita, jotka heti siirsin ristikkoon. Hän oli jotakuinkin jokseenkin suunnilleen suurin piirtein hallituksen työllisyysohjelman johtaja. Lauri Lyly ehti jo arvostellakin Skogin esitystä. Uusia nimiä tulee tuhka tiheään!

Oli vähän uutisköyhä olo, kun eilen ristikkoa tein.
14. IiKoo30.3.2004 klo 14:53
Alkuvuoden vaikeimmassa oli tosiaankin tyhjiä ruutuja enemmän kuin tarpeeksi, varsinkin kun yksi niistä oli ristikon muuten helpoimman vihjeen perässä. Mieli teki kirjoittaa "mellakka" saman tien, mutta kun oli liikaa tilaa! Liika on liikaa, joka paikassa.

Omasta mielestäni ko. ristikko oli selkeästi vaikeampi kuin jouluinen vuoden vaikein.
15. Matti30.3.2004 klo 14:59
Eki, joo, valkeni. Olin laittanut sen pitkän sanan piilokirjaimeksi I:n enkä osannut epäillä lopputulosta.
16. Henry Haapalainen31.3.2004 klo 01:15
Kirppua on arvosteltu "liian avarista" mies/nainen-vihjeistä. Miksi avara vihje on huono, jos ristikko kokonaisuutena on halutulla tasolla ratkaistavissa? Ja kun nimiä ristikoissa kuitenkin käytetään, mikä olisi noille vihjeille parempi vaihtoehto?
Oletetaan että vastaus on Raila. Ehdottakaa tuolle sanalle mielestänne hyviä vihjeitä, muita kuin nainen tai Leppäkoski. Jälkimmäinen kun ei kerro uusille ratkojille mitään.
17. Ketku31.3.2004 klo 01:17
Nainen laarissa.
18. Ketku31.3.2004 klo 01:30
inter-ajat
19. Helge31.3.2004 klo 01:32
Miten olisi kolmen tähden vihje?

Nai Gustaf Arthurin 26.11.1980.
20. Antti Viitamäki31.3.2004 klo 02:05
Itse tykkään käyttää tuollaisissa tilanteissa väljästi rajaavia vihjeitä, kuten "nainen ilman ensimmäistäänkin" tai "nainen ilman R:ääkin" - kaikki eivät tietenkään näistäkään pidä, mutta pelkkä "mies" tai "nainen" vihjeenä saa minut yleensä ärsyyntymään. Silloin tietää, että kyseisen sanan ratkaisun ahaa-arvo on pyöreä nolla.

Ketku: saanko olla hidas? Nainen laarissa? Inter-ajat? Tiedän kyllä, etten ole kovin hyvä ratkoja, mutta...? :-)
21. lasse31.3.2004 klo 02:47
pääsiäisruohosävel
22. Henry Haapalainen31.3.2004 klo 02:47
Joo Antti, noitahan Pelikaaneissa käytetään. Silti en ärsyyntymistäsi nainen-vihjeestä ymmärrä. Enkä muutenkaan ymmärrä kritiikkiä avarasta vihjeestä. Ristikothan ratkaistaan risteävien sanojen avulla, jotkut vihjeet ovat avaria, toiset suorempia. Ei kai nuo ehdotuksesi kovin kummoisia ahaa-elämyksiä tarjoa. Elämykset tulevat ristikon paremmista sanoista, niistä joihin saa myös jonkin todella toimivan vihjeen.
23. Antti Viitamäki31.3.2004 klo 03:37
Niin, enpä minäkään väitä ärsyyntymistäni ymmärtävän. :-)

Mutta jotenkin minusta vain tuntuu laatijana haljulta jättää ratkoja aivan avuttomaksi jonkin vihjeen kanssa - kuten itsekin totesit, ristikot ratkaistaan risteävien sanojen avulla, ja sellainen risteävä sana, jonka vihjeenä on "nainen", ei auta millään tavalla, jos ne toiseen suuntaan kulkevat sanat eivät tahdo aueta. Mainitsemani vihjeet eivät välttämättä myöskään tarjoa ahaa-elämyksiä, mutta niillä pääsee jo sentään vähän jäljille, mistä aukiossa saattaisi olla kysymys.

Mutta taitavat olla sen verran makuasioita, että kukin tehköön haluamallaan tavalla. Ratkojathan sen viime kädessä ostamalla kertovat, minkälainen ristikko on hyvä.
Jos hekään.
24. Eki31.3.2004 klo 04:59
AV:n mielipide on ratkojan arkipäivän kokemus, joita tänne on kaivattu. Ei sillä ole juurikaan tekemistä sen seikan kanssa, että hän on myös laatija. Ratkojana itse pidän vihjeitä 'Leppäkoski' ja 'nainen ilman ensimmäistäänkin' parhaina. Jos esim. L on piilossa, silloin mikään vihje, myöskään 'nainen', ei toimi hyvin, koska useampi vastaisi varmaan Raija (myös Leppäkoskeen!). Silloin siinä laatimuksessa pitäisikin olla sana raita. Jos se on muualla, sitten on vaikeampi valita seuraavaksi paras vaihtoehto, ehkä raina vielä menisi naistennimien edelle.

Mikä olisi sen mukavampaa kuin voida usein panna vihjeeksi nainen. Kun ++juh teki Pelikaaneihin, visaisimmissa hänellä oli nainen-tyyppisiä vihjeitä eikä niitä sieltä poistettu, vaikka useammankin mielipide oli, että ne olivat noiden hienojen tehtävien heikoin lenkki.

Mikä tekee arvostetustä teatteripersoonasta Leppäkoskesta "ei kellekään mitään kertovan" nimen? Ovatko esim. Atte Arola, Atso Almila, Osmo Alaja, Sharon Tate ja Rene Arnoux tunnetumpia? Ja mihin on kädonnut kovin monilla laatijoilla se hyvä tapa, että kerrotaan vähän enemmänkin nimen haltijasta: teatteri-Leppäkoski, kapellimestari Almila, ex-piispa Osmo, surmattu Sharon, formula-Arnoux? Aina ei tilanpuutekaan ole syynä. Tällä minusta päästään lähemmäksi helpon ristikon ydintä, mutta ei tietenkään kokonaan sinne. Laatimalla se kohta paremmin sanoin ja vihjeittämällä oivallisesti ollaan vasta ihan ytimessä.

Laatijat nokkeluudessaan löytävät Nykäsestä joskus tutuille sanoille huikeita merkityksiä kuten 'laajentua jähmetessään' eli 'ajaa'. Myös raila sieltä löytyy ja se merkitsee ajopuuta. En suosittele, mutta onhan se ihan hauska tieto. Piti kyllä tsekata, en muistanut ulkoa.

Laatijoilla on mielestäni menossa 'noiden' sanaleikkivihjeiden jatkuva kehitys ja ne ovat tulossa yhä lähemmäs ymmärrettävää ja jokapäiväistä sanailun tasoa, mikä helpommissa ristikoissa on tosi tärkeää. Minusta on ihan oikeasti mukava miettiä naisen nimeä, joka on naisen nimi myös ilman ensimmäistä kirjaintaan. Mitä siinä on vaikeaa helponkaan ristikon ystävälle?

Kun ratkojilta kysyy, mikä olisi hyvä vihje millekin sanalle, mennään Ketkun ja kumppaneiden tavoin yleensä aivan liian kauas asiasta. Tällaisia hankaluuksia tekevien ratkojien mielipide saattaa silti olla, että moisia vihjeitä ei saisi ristikoihin päästä. Siitä voi päätellä, että laatijan on oltava ammatti-ihminen, joka pystyy kulloisessakin tilanteessa päättämään hyvän vihjeen. Sekin on mainio asia, että ihan jokainen ei valitse just samaa vihjettä. Se on siis makuasia, mutta nyt minua kiinnostaa enemmän makuuasia, kirjoitin tämän nimittäin kahdesti, kun onnistuin kadottamaan ensimmäisen version.
25. Egon31.3.2004 klo 08:40
Ratkojan mielipide vihjeeksi Railalle:
Nainen ilman R:ää ja Leppäkoski ovat hyviä vihjeitä.
Nainen ei.
26. Egon31.3.2004 klo 09:34
Piti tietysti kirjoittaa: ilman R:ääkin. :)
27. Tuomas L.31.3.2004 klo 11:02
"Nainen säteettömänäkin"?
28. Antti Viitamäki31.3.2004 klo 11:22
Nainen kioskittakin? Nainen liikeketjuttakin?
29. Henry Haapalainen31.3.2004 klo 11:25
Pitäisi järjestää katugallup sen asian tutkimiseksi, kuinka paljon nimiä "tavallinen" kansalainen tietää. Noista Ekin luettelemista epäilen, että Atso Almilan tuntevat useimmat, Rene Arnoux voisi olla seuraavana. Osmo Alajaa tai Atte Arolaa tuskin tunnettaisiin.
30. ile31.3.2004 klo 11:28

SÄVEL MUSIIKIN KANNOILLA ???
31. J Takala31.3.2004 klo 11:35
Vaikeampaan ristikkoon Railan vihjeeksi kävisi Laura? Jos haluttaisiin helpottaa, niin Ruohola.
32. Timppa31.3.2004 klo 11:41
J Takalan ehdotus on hieno, vaikeustaso vain on sitä luokkaa, että ratkaisu todennäköisesti löytyisi vasta kimpparatkonnassa. Mutta voi sitä ahaa-elämystä keksimisen jälkeen...:)
33. Eki31.3.2004 klo 11:45
HH. miksiköhön vihjeet Atte ja Osmo sitten löytytvät uudesta uniikista Kirpusta?
34. Henry Haapalainen31.3.2004 klo 12:03
Huomasin kyllä että olit valinnut esimerkkisi sieltä. Kerro mieluummin, mitä pidät lehdestä.
35. Eki31.3.2004 klo 14:03
Oli kiire toiseen paikkaan, etten ehtinyt kirjoittaa siinä välissä tuon enempää ja melkein arvasin, että tätä kysyt.

Siis Helppo Kirppu 2/2004, yhden ihmisen mielipiteitä, ei sen enempää, ja tuosta pyynnöstä johtuen.

Ulkoasu oikein tyylikäs, kanteen en ehkä olisi valinnut jokamiehelle niin vaikeasti kirjoitettavaa ja nykyisin niin epäilyttävää mainetta omaavaa artistia, mutta hän NÄYTTÄÄ kuvassa hyvältä. En näe sitä suurta eroa edellisen ja tämän lehden ulkoasun välillä enkä tule koskaan ymmärtämään, miksi vähän eri suunnasta väritetty ristikko on pelkkää itsepetosta. Valokuvia ja väripiirroksia sekä väritekstejä voi lisäillä myöhemminkin ja saada aikaan suht samanlaisen ulkoasun, jos sitä haluaa.

Fakkiutumattomuutta en huomaa missään mainittavan eikä muutakaan oman hännän nostamista juuri esiinny. Siksi voisi ajatella, että fakkiutumattomuuden jankuttaminen lakkaisi täälläkin viimeistään nyt. Toisaalta olet näillä sivuilla pitänyt siitä niin kovasti kiinni, että siihen vedoten vielä totean seuraavaa. Kyllä Helpossa Kirpussa on suhteellisen paljon (liki joka ristikossa muutama) sanoja, jotka ovat selvästi helpompia ristikoita ratkoneille kuin ei-ratkoneille, siis fakkiutuneita. Ymmärrän lähtökohdan, jonka perusteella väität toisin, mutta meillä on siinä hieman eri katsantokanta. Itse en pidä ihan niin tarkkaa jöötä kaikkien laatijoiden kohdalla ja siitä johtuu Pelikaanien kirjavampi tilanne tässä suhteessa. Sanoisin ihan heittona, että Helpon Kirpun fakkiutumattomuusaste on tasaisempi kuin Mustan Pelikaanin, mutta yhteenlaskettuna menee aika tasoihin. Niitä sanoja on ihan turha keräillä ja keskenään pompotella, jos vastaus pitkään listaan on tyyliä "no on tuossa pari ehdokasta fakkiutuneeksi sanaksi". Olkaamme reilusti eri mieltä, mitä sen on väliä, kunhan ei täällä liian paatoksella niitä toitoteta! Minua se ainakin jo kyllästyttää.

Tämä perustuu silmäilyyn, mutta ammattilainenhan pystyy ratkomaan helpon ristikon silmillään. Toisaalta, mitä fakkiutuneempi ristikko on, sitä helpompi se on silmillään ratkaista. Kirpussa pitää välillä katsella kauankin, että on varma johonkin kohtaan tulevasta sanasta, osaksi nainen-vihjetyypistä johtuen, jonka yleisyyttä en kyllä huomannut, aika monet isot ja mitättömät julkut olivat sen sijaan mukana niminä ja kasvoina. Oma näköni on sen verran keskinkertainen, etten saa hyvin selvää kaikista kuvista (en saa jälkikäteen omissa valokuvaristikoissakaan olevista, siksi yritän siirtyä isompiin kuviin). Menee siis usein paikan päättelyyn esim. miettiessä, kuka mäkikotka on kyseessä. Kun kuva on reunassa, se ei lie JARI Puikkonen.

Minua ei sinällään henk.koht. häiritse, että kaikki ristikot ovat samankaltaisen näköisiä, mutta pidän erinäköisyyttä rikkautena. Jos sinulla on koneella omia piirroksia, minusta niitä kannattaisi käyttää vaikka joissakin erikoisristikoissa. Koko lehti (kaikki Kirput vuodesta toiseen?) pelkkiä vieraitten tekemiä piirroksia ja fotoja, se on tietysti oma valintasi. Yleisesti ottaen voisin noista ristikoista sanoa, että ne ovat joko hemmetin hyvän näköisiä tai tosi sekavia, koska näin laajalla skaalalla mieli heittelehtii. Koska on niin helppo sanoa laidasta laitaan, onko tästä paljon hyötyä? Mitään en kuitenkaan sano pahalla vaan aidosta tunteesta.

Helppo Kirppu on yksi Suomen johtavista oikeasti helpoista ristikkolehdistä. Sillä on oma linja, jossa on plussat ja miinukset. Valokuvien laatuun et varmaan itsekään ole ihan tyytyväinen, mutta kokeneelle ratkojalle naamakuvien tilalla voisi olla vaikka mustaa ja ristikot täyttyisivät ainakin melkein kokonaan. Helppo Kirppu on hieman vähemmän yllättävä ja monipuolinen kuin muut Kirput ja se on ok, koska se tapahtuu helppouden ehdoilla.
36. Henry Haapalainen31.3.2004 klo 15:23
No niin, kiitos kommenteistasi.
37. Henry Haapalainen31.3.2004 klo 17:27
Paksu Pelikaani ilmestyi näköjään lähes samana päivänä kuin Helppo Kirppu. Ratkoin jo osan ja muut katselin läpi. Näyttää liki fakkiutumattomalta, onnittelut hyvästä kehityksestä!
38. Eki31.3.2004 klo 17:46
Taitaa olla kyse Mustasta Pelikaanista?

Yhden asian olen (ehkä) unohtanut sanoa kaiken tämän keskellä. On toki tarkoitus, että lehden jokainen ristikko on alusta loppuun hyvä. Jos lehdessä, jossa on liki 30 ristikkoa, on pari, jotka poikkeavat linjasta ja niitä voi joillakin kriteereillä sanoa huonoiksi, ne saattavat silti olla joidenkin mielestä lehden huipputehtäviä. Olemme makuasioiden parissa, sehän on kerrottu. Jos ristikoista n. 25 on asiakkaalle mieluisia, se on tosi hyvä tulos.

Teen mieluummin laatijoiden kanssa jatkossa parannuksiin johtavaa työtä kuin hylkään yhden ristikon parin tai muutaman huonon sanan takia. Kritiikin antaminen pitää jokaisen kanssa hoitaa niin, että sen teho jatkossa olisi optimaalinen ja johtaisi laatijan "itsensä löytämiseen", ei samaan muottiin ajautumiseen.

Tuossa oli vähän Sanaris- ja Pelikaani-filosofiaa.
39. Henry Haapalainen31.3.2004 klo 17:58
Mustahan se tietysti on.
Ja kyllä, erilaisuus on rikkautta.
40. Eki31.3.2004 klo 18:28
Minusta Musta Pelikaani ei ole viime vuosina erityisesti kehittynyt vaan on löytänyt linjansa jo aikaa sitten ja sen pohjalta pyrkii aina saamaan kasaan mahdollisimman hyvät ristikot. Laatijajoukkokin on pysynyt pieniä poikkeuksia lukuunottamatta samana. Musta painottuu Pelikaaneista eniten Teemu Pallosen ja yllekirjoittaneen laatimiin tehtäviin. Moni Pelikaani-laatijoista ei ole motivoitunut tekemään helppoja tai jostain muusta syystä Mustaan pääse, koska ristikoiden siellä pitää olla oikeasti helppoja/helpohkoja.

Musta on siis mielestäni olut fakkiutumaton jo pitkään, vaikka termiä ei ole käyttänytkään silloin enkä vieläkään pidä sitä kovin kuvaavana, jotta ihmiset heti tietäisivät, mistä on kyse. Sama ajatus, että vihjeet ovat mahdollisimman tasaisia kaikille, on ollut johtotähtenämme. Se seikka, tunteeko kansa formulatähdet, missit, poliitikot ja tangokuningattaret sun muut, aiheuttaa sitten lehtien helppousasteen hienosäätöä ja ehkä isompaakin kalibrointia, ainakin niissä lehdissä, joissa esim. vihjeen ONSILO vastauksessa voi olla kaksi piilokirjainta _A_R ja senkin kanssa ristissä voi vielä olle melkein mitä tahansa fakkisanoja.
41. Eki13.3.2009 klo 10:16
Esiin nostettu Raila-aihe löytyy tästä keskustelusta.
42. Henry13.3.2009 klo 13:19
Tässä näyttää olevan pyrkimystä analyyttiseen keskusteluun. Mutta missä riidankylväjät olivat vuonna 2004. Vaiko onko näitä "siivottu"?
43. Ylläpito13.3.2009 klo 13:22
Ei ole siivottu mitään, jäisi sensurointimerkintä.

Kyllä niitä riitelysäikeitä riitti tuolloin vuonna 2004. Keitä ovat nykyiset ridankylväjät?
44. Henry15.3.2009 klo 02:10
Miten tämän nyt voisi riitelemättä sanoa, että tuo väite ei ole totta. Silloin kun tulin näille sivuille ensimmäisen kerran, kopioin kaikki säikeet joissa puhuttiin Kirppu Ristikoista. Ei kai minun tarvitse sanoa enempää.
45. Ylläpito15.3.2009 klo 02:14
Eipä muuta kuin todisteita lähettelemään.
46. jpq15.3.2009 klo 02:31
En ratko ristikoita mutta näin kun olen katsellut huonot vihjekuvat ja tipan epävarma käsin teksaus ärsyttää. ja jatkuvasti samat vihjeet ajattelen vain syitä miksi katoaa omat vähäisetkin innot asiaan ei edes helppoihin jatkuvasti samoja kryptoja jne tehdessäkin pyrin välttämään jatkuvasti samoja sanoja jossa se ehkä helpompaa. Myös sitten väärin tehdyt monikot ajatuksenakin jo. Tai aika päiviä sitten vanhentunut tieto.
Perkka Vuotsila: Hyvä saavutus kuka oikeasti lienetkin jollei nimesi oikeasti ole tuo Perkka Vuotsila. noh ei se mitään muuten mutta jos saan kaikki johonkin asiaan samalla tavalla liittyvä sanat samaan tehtävään ilman muita sanoja niin taitoa vaatii.
ps. idea violetti pelikaani vain heille jotka eivät "pelkää" (viittaan heihin joita ei haittaa jos pääosa sanoista pitää tarkistaa jostain) käyttää lähdeteoksia tai marginaalin alan/harrastuksen erikois-sanoja.
47. jpq15.3.2009 klo 02:33
Käsin kirjoitettu on joskus vain vaikeahkoa lukea ei muuten vika itseässäni ei ristikossa sinänsä ja turhan minun komentoida ehkä kun en ole innostunut ratkomaan.
48. Dementia senilis15.3.2009 klo 02:54
Saavissa on reikä, oi Erkki oi Erkki.
Saavissa on reikä, oi erkkini mun.
49. Eki15.3.2009 klo 03:15
Lähettäjä: Henry Haapalainen 14.12.2003 klo 01:12

Sinulle olen tosiaan anteeksipyynnön velkaa, hyvä vanha ratkoja (silloinen ratkoja). Se oli huonosti harkittu nimimerkin lainaus. Ainakaan minua sinun nimimerkin käyttösi ei häiritse. Olet selvästi sivistynyt ihminen etkä kuulu tuohon räksyttävien rakkien laumaan.

Vilpittömästi Henry Haapalainen

(Näin kirjoitti HH yli viisi vuotta sitten nykyisin parhaiten qwer-nimellä tunnetulle moninimimerkille, joka yllä nimellä Dementia senilis esittää ilmeisesti sellaista maineelleen sopivaa sivistynyttä ylistyslaulua. Tälle HH:n kommentille on tullut naureskeltua "monet tovet", aika usein milloin mitäkin todistetta odotellessa. En tiedä, mistä näiden veijarien jutut kumpuavat, eivät ainakaan reaalimaailmasta.)
50. Dementia senilis15.3.2009 klo 17:26
Kuinka paikkaisin saavin,
Oi Erkki oi Erkki.
Kuinka paikkaisin saavin oi Erkkini mun.
51. Henry17.3.2009 klo 00:46
Entäs tämä?

Me mennään Tsadiin,
vaihdetaan maisemaa.
Me mennään Tsadiin,
pistetään tuulemaan.
52. Matti17.3.2009 klo 01:50
Yhdyn osittain Pihlajamäen kritiikkiin. Ristikot on tehty vaikeiksi kovin yleisillä vihjeillä, "monivalintavihjeillä". Monta kertaa ensireaktio on, että tuohonhan kävisi nyt melkein mikä tahansa. "Mies", "ei täällä", "voi tämäkin", nämä poimin omasta tekstistäni tuolta ylempää. Tällaiset vihjeet, samoin kuin yhdyssanavihjeet, eivät sisällä jekkuja eivätkä tarjoa oivalluksen tyydytystä. Minä saan sen tunteen, että vihjeet on läiskitty kovin paljon asiaan paneutumatta. Ja ulkonäköä olen kritisoinut aiemminkin. Vertailu useisiin muihin Sanarisin toteutuksiin paljastaa asian.

Näin siitä huolimatta, että piirrokset ovat taitavia ja osaajan tekemiä - muutamalla viivalla paljon kertovia. Mirjan piirtämiä koiranpentuja tekisi mieli silittää.
53. Juhani Heino17.3.2009 klo 18:42
Pidin jostain syystä vielä enemmän Sisko Pihlajamäen piirroksista (ristikko oli taannoin Sanasepossa), vaikka teknisesti hän ei kai olekaan niin hyvä piirtäjä kuin Mirja.
54. Hakro17.3.2009 klo 21:44
Mirja Pihlajamäki hyvä piirtäjä? Voi ollakin, mutta kuka onneton sutaisee ne alakoulutasoiset piirrokset hänen ristikkoihinsa?
55. MM18.3.2009 klo 08:48
Kovasti on alakoululaisten piirustustaidot kehittyneet sitten omien kouluaikojeni, josko Hakron lausumaan on uskomista.
56. -18.3.2009 klo 11:38
Mistä Sanasepon numerosta löytyy Sisko Pihlajamäen ristikko?
57. Juhani Heino19.3.2009 klo 13:42
Löytyi ainakin 1/90 ja 4/90, mutta kumpikaan ei ollut ajattelemani ristikko. Saatan löytää lisää kun seuraavan kerran on luppoaikaa odotellessa tietokoneen tuloksia.
58. Juhani Heino19.3.2009 klo 14:22
Sisko Pihlajamäen ristikoita vielä lehdissä 4/91 ja 1/92, jälkimmäinen on se joka mulle oli jäänyt mieleen. Katsoin vain vuotta 1995 vanhempia eikä mulla ole niistä läheskään kaikkia.
59. Aulikki Nenonen19.3.2009 klo 18:40
Sisko Pihlajamäen esittely on Sanasepon numerossa 4/89. Samassa numerossa on hänen ensimmäinen ristikkolaadintansa Sanaseppoon. Ulkoasu kuten osa vihjeistäkin on kuitenkin Mirja Pihlajamäen käsialaa. Hänet on taas esitelty Sanasepon numerossa 2/89.
Sanasepon kaikista tehtävistä ja kirjoituksista julkaistiin jossakin vaiheessa luettelo, josta näki, milloin mikäkin tehtävä tai kirjoitus on julkaistu. Jos se tulee vastaan arkistoiden kätköistä, niin siitä olisi helppo nähdä kuka on milloinkin osallistunut lehden tekoon.
60. Taata19.3.2009 klo 19:16
Arkistonpito ja -hoito on töisevää hommaa ja valitettavasti monesti jää hunningolle jossain vaiheessa, kun pitäjä uupuu ja uutta ei saada tilalle enkä nyt puhu Sanasepoista.
61. Olavi Kivalo21.3.2009 klo 14:41
En ole koskaan voinut ymmärtää, miksi ä olisi vaikeampi kuin a, ö vaikeampi kuin o, tai y vaikeampi kuin u. Tai miksi täky olisi vaikeampi kuin taku, pölly vaikeampi kuin pullo, tai löyly vaikeampi kuin koulu. Ymmärrän, että ristikko, joka pääosin koostuu sanoista kuten häly, kylpy tai köysi on vaikeampi laatia kuin sellainen, jossa sanat eivät sisällä kirjaimia ä, ö ja y, koska ensinmainittuja sanoja on vähemmän. Mutta en sitä, että ensinmainittu ristikko olisi vaikeampi ratkoa. Ristikko ei voi olla kolmetähtinen vain siksi, että se on ensinmainitun kaltainen, koska tähdet kertovat ratkaisun ei laadinnan vaikeudesta. Tässä on siiis kyseessä huonolla tavalla vaikeaksi luonnehdittu ristikko.
62. Matti21.3.2009 klo 15:39
Törmäsin kerran ristikkoon, jossa ei ollut takavokaaleja lainkaan. ensin ratkonta oli normaalin vaikeaa/helppoa, mutta kun selvisi laatijan juju, ratkonta helpottui huomattavasti. Etuvokaalisanoja on niin vähän, että pienestä joukosta on helppo löytää se kulloinkin oikea.

Laatiikohan kukaan enää moisia, oli meinaan aika uniikki ratkontakokemus.
63. Eki21.3.2009 klo 18:51
Matin mainitsemasta syystä en kerro, mistä tuollainen juuri tällä hetkellä löytyy. Ehkä OK viittaa juuri siihen. Kyllä sen piti olla selkeästi keskimääräistä vaikeampi... ja väittäisin sen "tavalliselle" ratkojalle olevankin.
64. Matti24.3.2009 klo 23:32
Teemulle kiitos SK 12-ristikosta! Oli meinaan aika uniikki ratkontakokemus.
65. Matti24.3.2009 klo 23:34
Oikeasti oli kyllä kaksitähtinen. Se palstalla mainittu juju helpotti niin.
66. sonni11.2.2016 klo 00:38
Hahahahahahhaha
67. Tuttu11.2.2016 klo 10:00
Varmaan tuo edellinen kommentti kirvoitti makeat naurut ylläpidoltakin!!!!!
68. Henry12.2.2016 klo 02:00
Asiayhteydestään irrotettuna Ekin kirjoitus 15.3.2005, 03;16 oli huonosti harkittu ja häpeällinen. Mutta tuo on nyt vanha asia. Onhan tällä sivustolla ollut vaikka mitä, jolle me kaikki voisimme yhdessä naureskella.
69. tapio30.9.2016 klo 19:06
Tämä on sen verran laadukas säie, että nostan sen uudelleen pintaan (virike eräästä toisesta säikeestä).

"Antti Viitamäki 31.3.2004 klo 02:05
Itse tykkään käyttää tuollaisissa tilanteissa väljästi rajaavia vihjeitä, kuten "nainen ilman ensimmäistäänkin" tai "nainen ilman R:ääkin" - kaikki eivät tietenkään näistäkään pidä, mutta pelkkä "mies" tai "nainen" vihjeenä saa minut yle..."

Todella asiaa ratkojan näkökulmasta. Antin PuPe:n ristikoita en ole ratkonut, mutta Toni Pitkälä toimii tuossa asiassa samaan tapaan. Kun on muutenkin haastava ristikko, on kiva, jos nimien osalta annetaan edes jonkinlaista apua.
70. tapio30.9.2016 klo 19:53
Harto Hakosen ristikot olivat aika symppiksiä, mutta "tämä viittaa tähän"-tyyppiset "vihjeet" ovat tosi ärsyttäviä (muidenkin kuin minun mielestäni). Että asiasta saa mitään tolkkua, edes parin toinen pitää ratkaista, että se voisi olla vihjeenä toiselle.
71. iso S7.3.2023 klo 16:30
Yksi sana riittää tekemään helposta ristikosta vaikean, jos siinä on kaksi piilokirjainta ja sana ei ole ratkojalle tuttu. Tämä tilanne tuli minulle pari päivää sitten vastaan pari vuotta vanhassa ristikossa, jonka vaikeusaste iIS-asteikolla olisi muuten alle kaksi. Vihje oli "pieniä alkupaloja" ja ratkaisusanaan sai poikittaisista P_NT_OT. Nakit ja muusi -tason kulinaristina minulla ei ollut moisista mitään käryä. Jotkut tietysti tietävät heti, muille annan hetken aikaa miettiä. Älkää heti lukeko eteenpäin. Harhailevien silmien hämäämiseksi jaarittelen ensin joutavia ja paljastan vasta sitten oikean ratkaisun.

************************************************** **********************

Kasvuikäisenä tuli paikallisessa murreympäristössä tutuksi sana pontso. Nykyään sitä käytetään ainakin netissä ponchon synonyyminä. Sellainen voisi maistua koille, mutta koi luonnehtisi sitä ennemmin elämäntehtäväksi kuin pieneksi välipalaksi. Netin murresanakirja on ehtinyt vasta kirjaimeen M joten sieltä ei apua heru muistikuvan vahvistamiseksi. Nykänen tuntee sanan ponsari ja arkiset rinnakkaismuodot ponssari ja pontsari. Niiden selitys vastaa aika hyvin meidän pontsoamme: mahtimies, napamies, kiho, pomo, pamppu, pöso. Meillä sanassa oli enemmän tai vähemmän pilkallinen sävy joka viittasi kohtalaiseen pönäkkyyteen ja enemmän kuin kohtalaiseen uskomukseen omasta mahtavuudesta. Sellainen saattaisi hyvinkin maistua karhulle. Karhu saattaa syödä lihaa 200 kiloa viikossa, joten välipalaksi kunnon pontso olisi liikaa. Kun kyvyt eivät riittäneet, piti nöyrtyä katsomaan julkaistu ratkaisu, joka olikin kätevästi samassa lehdessä. Ensimmäinen piilokirjain oli n ja toinen x. Ratkaisusana on baskin kieltä, tarkoittaa lävistettyä ja kyseessä on baskilainen alkupala, joka on usein pujotettu tikkuun. Näin tuli tikusta asiaa.

Tampereella on ravintola Koski P_nt_o (eikä ole Suomen ainoa sanaa käyttävä), mutta rohkenen epäillä että sitä ei ollut 1970-luvulla jolloin Tampere tuli jossakin määrin tutuksi.

Minusta tämä on piilokirjaimien väärinkäyttöä. Varsin pienellä vaivannäöllä tuon kohdan olisi voinut laatia paremmin muuta vaikeusastetta vastaavaksi. Alkupään poikittaiset opiaatit ja niinet ovat vaikeammin vaihdettavissa kuin loppupään näyt ja viro. Riittäisi että näyt korvattaisiin sanalla noki ja näkyjä ja viroa yhdistävä täti sanalla toti, jolloin alkupalojen tilalle istuisi panimot. En tarkistanut, onko ristikossa muualla jo noki tai toti, koska en ole siinä tilanteessa että olisin oikeasti entraamassa ristikkoa. Jos olisin ja tuplia olisi, alkupalojen tilalle olisi suunnilleen yhtä helppo istuttaa pinotut, punatut, punakat tai punikit, jolloin muutama lähisana saisi toisenlaisia vaihtoehtoja. Ehkäpä deadline painoi päälle ja aukeamaan kaikkiin ykstyiskohtiin ei ehtinyt paneutua.

Laatija ei uskoakseni olisi tästä kritiikistä pahastunut, mutta nyt ratkaisin ristikkoa siinä mielessä liian myöhään. Muistoa kunnioittaen.
72. lapatossu7.3.2023 klo 16:44
Iso S, hauska selostus.

Huvikseni lykkäsin tuon sanan piilokirjaimineen Ratkojiin, sieltä näyttää löytyvän PINTXOT selitteellä 'pieniä välipaloja' laitettu 20.8.2021
73. lapatossu7.3.2023 klo 16:45
Vai oliko tuossa typtus lauseessa "Ensimmäinen piilokirjain oli n ja toinen x." ?

Google löytää Tampereelta Pintxo -nimisen ravintolan
74. iso S8.3.2023 klo 11:13
Joo, oli. Jostakin syystä kompuroin noiden piilokirjainten kanssa vähän samaan tapaan kuin entinen isäntä myllyreissulla. Emäntä oli sitonut jyväsäkin suun niin huonosti että isäntä joutui matkan varrella sitomaan sen kolme kertaa uudelleen.

Koko sanaa en halunnut kirjoittaa näkyviin, ettei harhaileva silmä niin helposti pilaisi miettimisen iloa ja tuskaa. Tapas on tullut ristikoista tutuksi, ei maistelun kautta. Nämä baskien seivästämät jäänevät ainutkertaiseksi kokemukseksi. Ainakin toivossa on hyvä elää. Ainakaan pintxo ei ole kirjainjakaumansa vuoksi laatijan kannalta yhtä hanakasti itseään tarjoava sana kuin tapas.

Netistä kopioitua:

Pintxo eroaa tapaksesta siinä, että pintxo nautitaan 2-3 suupalalla henkilökohtaisesti, kun taas tapas-annokset jaetaan seurueen kesken.

Pincho, pintxo tai pinchu on pieni välipala, jota syödään tyypillisesti baareissa, perinteinen Pohjois-Espanjassa ja erityisen suosittu Baskimaassa, Navarrassa, La Riojassa, Cantabriassa ja Asturiassa.

Omasta päästä: Pincho Nation -nimisiä syöttölöitä näkyy olevan siellä sun täällä, ei kuitenkaan täällä. Täällä on yksi pizzapaikka jossa olen käynyt kolme kertaa: ensimmäisen, ainoan ja viimeisen, sekä SEO joka tarjoaa kuulemma syömäkelpoista lounasta. Voi olla että joskus tarkistan onko huhuissa perää.
75. lapatossu8.3.2023 klo 15:37
Miten olis piilosana?

Hevonen saa kympin ja päätyy välipalaksi (6)

En tiennytkään SEO:n tarjoavan ruokaa, bensaputkaksi oletin.
76. iso S9.3.2023 klo 11:53
Saahan sieltä luultavasti dieseliäkin ja kaasua olen käynyt grilliin ostamassa, vaikka en olekaan komisario Palmu. Huoltamoyrittäjien (vaikka harva niistä enää tarjoaa huoltoa) väitteen mukaan polttoaineiden myyminen on asiakaspalvelua ja asiakkaiden houkuttelua. Katteet ovat niin pieniä että elanto pitää repiä muista tuotteista. Onhan esimerkiksi ABC tunnettu ruokailupaikka ja Shellillä on niitä simpukkaravintoloita. Mitä isot edellä, sitä se on SEOn tehtävä?
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *