KESKUSTELUT > RISTIKOT > ALAN IHMISILLEKIN VIERAITA RISTIKKOSANOJA

4902. Alan ihmisillekin vieraita ristikkosanoja

Eki16.6.2009 klo 14:31
ALIO

Useimmat laki-ihmiset eivät tiedä, mikä on alio, mutta ristikoissa se esiintyy lakiterminä, momentin synonyymina.

RANA

Rakennusväki kertoo, ettei kukaan alalla oleva käytä nostokurjesta nimitystä rana.
2. RA16.6.2009 klo 14:46
AMOK

~ hulluus, raivokohtaus, väkivaltaisuus, 'kujanjuoksu', väkivaltainen riehuminen, itsemurha...

En muista termiä psykologian / psykiatrian oppikirjoista.
3. Pertsa16.6.2009 klo 15:22
SALK
Tästä rokotteesta näin sikainfluenssa-aikana eivät paikal-
liset lääkärit tienneet mitään.
4. Eki16.6.2009 klo 15:51
OLAS

Tämän sanan tunnettuudesta on hieman ristiriitaisia tietoja. Aika moni hiihtäjä on sanonut harrastavansa ristikoita, joten ehkä siksikin on saattanut tulla tutuski niissä piireissä.

AVAL

Veikkaisin, ettei ole pankkiväelle ihan tutuinta sanastoa, jos tuttu lainkaan.
5. kp16.6.2009 klo 16:03
//www.taloussanomat.fi/porssi/sanakirja/termi/aval ,+guarantee+for+a+bill+of+exchange/0
6. kp16.6.2009 klo 16:03
se htt tuohon alkuun
7. Eki16.6.2009 klo 16:17
Onpa hieno taloussanakirja. Löytyy paljon uutta hyvää ristikkosanastoakin. Lyhyitä ja ytimekkäitä termejä vaikka muille laatijoille jakaa.
8. Taata16.6.2009 klo 16:28
TIOT ristikkorengissä on mitä? Ruotsinkielisille vai...?
9. Eki16.6.2009 klo 16:30
En tiedä, mistä sana on kotoisin. Ristikkorengin sanoja ei tietenkään pidä käyttää, jos laatija ei tiedä, mitä sana tarkoittaa.
10. JTak16.6.2009 klo 18:15
Pörssisanakirjan hakusana näyttää olevan AVAALI eikä AVAL.
11. Matti16.6.2009 klo 21:53
Tuntemani juristi vahvisti, että alio ei ole mitään. Sellaista sanaa ei oikeasti ole. Google kai sanoisi, että tarkoititko ääliö.
12. Eki16.6.2009 klo 21:57
Wikisanakirjan mukaan alio on valkosipuli eli kynsilaukka.
13. Eki16.6.2009 klo 22:19
SANE

Ainoa mitä tästä tiedän (vaikka olen yrittänyt lukea Nykäsestä joskus) on synonyymi VOKAABELI. Ei tällä hetkellä hajuakaan, minkä alan sana edes.

LISE

Ehdotus sanan AKSIDENSSI suomalaisversioksi, päässyt siksi Nykäseen. En tiedä, mistä on kyse, eikä kiinnostakaan.

HYRYSYSY

Nykäsen mukaan leikillinen nimitys autolle. Eikös tämä ollut legendaarinen ehdotus auton suomalaisen nimen etsintäkisassa? Kysyin autospesialisti Sakelta, tietääkö hän, mitä on hyrysysy, ja tiesihän tuo.
14. Aksu16.6.2009 klo 22:24
HYRYSYSY oli tosiaan nimiehdotus autolle. Ehdotus oli jonkun ihan tunnetun suomalaisen henkilön (kirjailijan?), mutta - pahus - kun en muista enää. Ken muistaisi vielä?
15. Eki16.6.2009 klo 22:25
Ekasta Google-osumasta: Sanan isä on virolahtelainen kauppias Abel Klami.
16. Pertsa16.6.2009 klo 22:26
UMMENAJOKAS
Moottorikelkan ensimmäisiä nimiehdotuksia, kunnes kaikki
kulki Skiidoon nimellä.
17. 016.6.2009 klo 22:43
Vielä sanasta alio. Hyvin tuntemani juristi, jolla on n. 40 v
kokemus oikeustieteestä, ei myöskään ole kuullut urallaan
kertaakaan sana alio. Momentti on tietenkin tuttu.
18. PS16.6.2009 klo 22:44
En ole koskaan kuullut valkosipulia (Allium Sativum) nimitettävän alioksi, vaikka asun Suomen valkosipulikaupungissa. Tervetuloa valkosipulifestivaaleille 22.8.09.
19. Aksu16.6.2009 klo 22:50
Eki,
saman tiedon löysin minäkin. Taidan yhdistää hyrysysyn Akseli Gallen-Kallelan vauhdikkaaseen automainokseen. Eikös se ole ihan hyrysysyn näköinenkin! Molemmat ovat vuodelta 1907.
20. Eki16.6.2009 klo 23:00
Pallosen Teemu viestitti minulle, että sane löytyy jopa Kielosesta. Ota tästä selvää:

sane = kiel. sana puheen t. tekstin osana (perusmuotoisena t. taivutettuna).
21. ++juh16.6.2009 klo 23:02
Olen ollut ymmärtävinäni saneen näin:

"Kissa", "kissoja", "kissat" jne. ovat kaikki kissa-sanan saneita.
"Olla", "oleva", "oletkohan" jne. ovat kaikki olla-sanan saneita.
22. -- pöh16.6.2009 klo 23:15
Mikä ihmeen sane? Koulussa sitä sanaa ei tarvinnut käyttää.
23. Taata16.6.2009 klo 23:17
Minä tunnen Lisen. Oli ehdokkaana viime kunnallisvaaleissa.
24. Eki16.6.2009 klo 23:17
Vai semmoinen sane.

Ennenkin on puhuttu, että jotkut kielitoimiston hyväksymät sanojen muodot eivät miellytä asiaan vihkiytyneitä ihmisiä.

Sain taannoin kuulla satikutia ristikossa olleesta vihjeestä "puhallinsoitin" (se ei välttämättä ollut minun vihjeeni). Valittajan mukaan se on joko "puhallin" tai "puhallussoitin". Luin jostakin sanakirjasta, että puhallinsoitin on kieliauktoriteettien hyväksymä muoto. Olin kyllä pitkälti samaa mieltä valittajan kanssa, että hänen ehdotuksensa on looginen, mutta on paha tapella virallisia kirjoja vastaan. Valittaja sanoi jatkavansa valittamista kielitoimiston suuntaan.
25. 016.6.2009 klo 23:29
PS. Todellakin Allium Sativum löytyi googlesta ja myös alio
siinä yhteydessä.
26. Jondalar16.6.2009 klo 23:31
vokaabeli, lat. vocabulum, s a n e , sana perusmuodossaan tai taivutettuna

aval, (ransk. "alapuoli"), vekselitakaus

aksidenssi, lat. accidens, mon. accidentia, satunnainen, muuttuvainen tai yl. epäolennainen ominaisuus taikka seikka, vastakohta: substanssi
27. Aune Typeränder16.6.2009 klo 23:46
Saneenne voisi työntää vaikka Kankkulan kaivoon.
28. 016.6.2009 klo 23:58
Aune Typeränder. Samoin ALIO n.
29. Antti Viitamäki17.6.2009 klo 00:33
Kun tuossa kymmenisen vuotta sitten opiskelin suomen kieltä yliopistossa, sane kyllä terminä esiteltiin ja käsiteltiin. Sanotaanko, että se on kielitieteen opiskelijoille ja opettajille tuttu, mutta sillä ei ole kovinkaan paljon sellaisia olennaisia käyttöyhteyksiä tai käyttömahdollisuuksia että se pysyisi kielen kärjellä. Onpa tuo kuitenkin päätynyt jopa Jyväskylän yliopiston suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestön nimeksi. "Sane - päissämme selvää suomea", kertoi haalarin selkämys.

Merkityksen ++juh tuossa esimerkin avulla esittelikin melko ytimekkäästi.
30. Eki17.6.2009 klo 10:15
Sane lienee siis alan ihmisille kuitenkin tuttu.

AMIA
31. Eki17.6.2009 klo 10:16
Olin lisäämässä, että kuinkakohan tuttu amia on kalaympyröissä.
32. Yliö17.6.2009 klo 10:37
Kielitoimiston sanakirja (2008) tuntee sanan "alio" merkityksessä 'lehden alakerta'.
33. Eki17.6.2009 klo 10:41
Tuota en ole huomannutkaan. Mainio tieto. Eihän se mikään koko kansan tuntema sana ole tai sellaiseksi tule, mutta kuitenkin, lienee paras selitys sanalla, jos sitä on "pakko" käyttää.
34. Matti17.6.2009 klo 11:08
SANE sai siis ++juhin kommentissa merkityksensä. Mutta en ymmärtänyt, mitä eroa on saneella ja sanalla. Ymmärtääkö joku muu?

UMMENAJOKAS oli alunperin suomalainen keksintö, ajopeli jolla kuljettiin umpihangessa. Mies on sukset jalassa, ja pitää kiinni poikkitangosta. Siitä lähtee kaksi aisaa eteen telana toimivaan kyljellään makaavaan tynnyriin, sen akseliin. Tynnyrin sisällä oleva moottori pyörittää tynnyriä, joka vetää miestä läpi hankien vinhaa vauhtia. Koululaisen muistikirjassa oli siitä piirros 50-luvulla.

Eipä ihme, että myöhemmin ummenajokasta ehdotettiin moottorikelkan nimeksi.
35. heli k17.6.2009 klo 11:32
-http://www.datsha.com/uutiset/110103_2.shtml

Tuolla kuva Matin UMMENAJOKKAASTA.
Hauskalta näyttää!
36. RA17.6.2009 klo 11:32
Yllä jo on tämä sanakirjamääritelmä: SANE = kiel. SANA puheen t. tekstin osana (perusmuotoisena t. taivutettuna)

Tuo "kiel." tarkoittaa, että kyseessä on kielioppi- ja kielitiedetermi.
37. Mäkis-Tartti17.6.2009 klo 16:04
ASEMO

Kyllähän kielialan ihmiset sanan toki tuntevat, mutta ei sitä yleensä kukaan käytä - ellei sitten tavoitellessaan humoristista tyyliä.
38. Jondalar17.6.2009 klo 18:00
Pronomini on Suomeksi asemo. Muistaaksen sijamuodoilla oli hupaisia nimiä, mm. pluskvamperfekti entispäättymä.

Ollaan synnytetty uusi ristikkotermi: Kankkulan kaivossa; vastaus on: saneet.
39. Eki17.6.2009 klo 18:07
TRIO

Musiikki-ihmisille trio on kolmen soitinsolistin yhtye tai sellaiselle sävelletty teos. Ristikossa trio usein pannaan laulamaan, vaikka kolmen hengen lauluyhtye onkin tertsetti.

Kun trio on yleisemminkin kolmikko, niin saavat he toki laulaa, mutta musiikkiväen mielestä kyseessä on virhe.
40. aspe 12317.6.2009 klo 18:51
Pluskvamperfekti on aikamuoto. Nominit taipuvat sij(amuod)oissa.
41. Matti17.6.2009 klo 21:15
En minä olle laulutriota virheenä pitänyt, eikös se ole aivan käypänen sana. (OK, Eki sanoi että musiikkiväen melestä ...)

Toisaalta, kun kvartettikin voi yhtä hyvin soittaa ja laulaa, niin miksi ei sitten tertsetti voi myös soittaa? No ei se voi, sen myönnän. Ei kovin johdonmukaista.

Kun kvratetti soittaa kvartettoa ja kvintetti kvintettoa, niin laulaako tertsetti tertsettoa? Onko kvartettoja myös laulajille. Laulaja on vokalisti, mutta soittaja ei ole konsonantisti. (Joo, lopetan, älkää hermostuko ...)
42. tonimikael18.6.2009 klo 01:35
Matti, onkohan laulajaduo diftongisti, jos jäsenet laulavat eri korkeudelta? (Joo mieki lopetan)
43. Antti Viitamäki18.6.2009 klo 02:10
Nominatiivi = Nimentö
Genetiivi = Omanto
Akkusatiivi = Kohdanto
Partitiivi = Osanto
Essiivi = Olento
Translatiivi = Tulento
Inessiivi = Sisäolento
Elatiivi = Sisäeronto
Illatiivi = Sisätulento
Adessiivi = Ulko-olento
Ablatiivi = Ulkoeronto
Allatiivi = Ulkotulento
Abessiivi = Vajanto
Komitatiivi = Seuranto
Instruktiivi = Keinonto

Huomatkaa nimitysten johdonmukaisuus:

Essiivi, olento, johdettu alunperin latinan olla-verbistä, löytyy myös sijoista in-essiivi eli sisäolento ja ad-essiivi eli ulko-olento.

Translatiivi, tulento, muodostuu kahdesta osasta - trans 'siirty(m)ä, muutos' sekä latiivi, joka on johonkin / jonkin luo tulemista ilmaiseva paikallissija. Suomen kielessä latiivi elää enää vain muutamissa adverbeissa, kuten luo tai kotia.

Sama latiivi löytyy myös sijoista e-latiivi, il-latiivi, ab-latiivi ja al-latiivi.

Ablatiivin ja abessiivin ab tarkoittaa 'ulos, pois, irti, vailla'.

Ja sitä rataa sitten. :-)
44. nassakka18.6.2009 klo 07:34
Eki epäili ( 16.6. klo 15.51) olaksen tunnettavuutta.

Itsekin jonkin verran hiihtelevänä olen sitä mieltä,että olas on hiihtäjien keskuudessa käyttösanastoa. Rossignolin suksissa on kaksi olasta, muissa yleensä yksi. Kaupasta voi ostaa mm. olassiklin. Ja paras hiihtopuku on Sinisalo, ainakin takaperin.
45. Auroran pappa18.6.2009 klo 07:54
Juu, kyl tuli menneenä talvena olas tutuksi, vaik ei sitä hiihtäessä näe-
kään, kun se on pohjassa, mut kyl sinne jotain "tatinaa" piti silloin
tällöin laittaa.Hiihdin viime talvena 1150 km.
46. Pertsa18.6.2009 klo 11:36
Kaikille "baariyrittäjille", ÄTERITSIPUTERITSIPUOLILAUTATSI-
BAARI, Sallalainen baarialan yritys, toimineeko vielä?
47. Maikki18.6.2009 klo 11:41
Baari lopetti toimintansa huhtikuussa 2006.
48. Pertsa18.6.2009 klo 11:46
TURISTI,
Etymologisesti ajatellen sanan alkuperä koostuu sanoista
"tuli ristiksi". Mutta poistuivat välittömästi kun maalaistalois-
sa haettiin niittokone pihalle ainakin 70-luvulla.
49. kp18.6.2009 klo 16:00
puhe pulppusi puhujan suusta. huusi kuulija, kuin sanasuma! puhuja rykäs, jos sanasuma olisi puhe et ymmärtäisi sitä.
50. Mirja Pihlajamäki20.6.2009 klo 16:33
Jos SALK-nimistä rokotetta ei tunnettu, niin ei ole ihme koska tämä SALK on poliorokotteen keksijä Jonas Salk, ei siis rokotteen nimi vaan keksijän. Hänen mukaansa nimitetty Salk-instituutti on myös olemassa.
51. HT21.6.2009 klo 08:12
Tuli ylle pannusta sijamuotoluettelosta mieleen, että ensimmäisessä suomen kieliopissa vuonna 1845 illatiivin nimenä oli yhdyntä.
52. TJV21.6.2009 klo 08:30
Jaaha, siitä sitten vain suorittamaan sisätulentoa.
53. Jondalar21.6.2009 klo 11:37
Pienenä poikana koulussa piti osata sijamuodot ulkomuistista luetella. Mitenkään niitä ei selitetty, mistä nimitykset ovat tulleet tai mitä ne tarkoittavat. Mielenkiintoista lisätietoa antoi Viitamäen Antti. Virsien sanat, kertotaulu, jokien pituudet, vuorten korkeudet, Saarijärven, Viitasaaren reitit. Paras oppilas oli se, joka osasi vettä valaen ulkoa luetella rimpsut.

Paljon myöhemmin opittiin, että elämää varten on hyödyllisempää opettaa löytämään tietoja ja ymmärtämään merkitykset. Tosin tieteen piirissä ihmistä pidetään viisaana, jos hän tietää nimitykset, jotka tiedemies on ilmiöille antanut. Silloin voidaan keskustella sujuvasti, kun on yhteinen kieli, kaikelle on annettu nimet. Reessä on sepi, jalakset, saverikot, kaplakset, pankko. Hevosen valjaissa hamutsat, setolokka, rahkeet, länget, aisaremmit, kuolaimet, aisakello. Kommunikointi on nopeampaa ja rikkaampaa, kun ymmärrys syntyy vähillä sanoilla, nopeasti. Tosin on henkilöitä, jotka puhuvat paljon, mutta käyttävät aivan liikaa turhia sanoja, totanoin, yleensä niinku, ootappas. Karjalan murteessa lyhyemmillä sanoilla on nopeutettu puhetta. Mihi sie määt - minne sinä menet. Puoli sekuntia nopeammin.

Olisiko suksen pohjauralle voitu keksiä osuvampi nimi.

En osaa sanoa, ennenkuin tulee mieleen. Solas vai olas.
54. tonimikael21.6.2009 klo 17:12
Pa.... tätä korttipeliä muut kuin ristikkoihmiset tunne?
55. otv-a23.6.2009 klo 12:17
SANE, tämän päivän hesarista saisi sille uuden vihjeen, esim. kolmen värin mies.
56. Eki23.6.2009 klo 12:35
SANE löytyy myös lempinimiketjusta Santtu Malmin lempinimenä.
57. RA23.6.2009 klo 13:07
Pa. ...too, tonimikael.
Löytyy se ainaskin monista pelikirjoista.
58. Eki23.6.2009 klo 13:13
Ulkomaisissa rihkamakaupoissa löytyy normaalien korttipakkojen ohella tuohon peliin tarkoitettuja (vajaita) pakkoja.
59. iso S28.12.2023 klo 17:24
Lainaus: 35. heli k 17.6.2009 klo 11:32
www.datsha.com/uutiset/110103_2.shtml

Tuolla on alan ihmisillekin vieras väite: "Ensimmäiset Lumiukko -kelkat valmistuivat vuonna 1966."

Nettimoton ilmoituksessa ollaan paremmin totuuden jäljillä: "Lumikko ensimmäisiä Suomessa valmistettuja moottorikelkkoja, vuosimalli -67, moottori Valmet 20 Hv."

Vastaava virhe oli aikanaan jossakin aikakauslehdessä: "lumiukko - Suomen pienin petoeläin."
60. Jiikoo30.12.2023 klo 21:00
Lainaus: 34. Matti 17.6.2009 klo 11:08
”UMMENAJOKAS oli alunperin suomalainen keksintö, ajopeli jolla kuljettiin umpihangessa. Mies on sukset jalassa, ja pitää kiinni poikkitangosta. Siitä lähtee kaksi aisaa eteen telana toimivaan kyljellään makaavaan tynnyriin, sen akseliin. Tynnyrin sisällä oleva moottori pyörittää tynnyriä, joka vetää miestä läpi hankien vinhaa vauhtia. Koululaisen muistikirjassa oli siitä piirros 50-luvulla.

Eipä ihme, että myöhemmin ummenajokasta ehdotettiin moottorikelkan nimeksi.”

Lainaus: 59. iso S 28.12.2023 klo 17:24
”Tuolla on alan ihmisillekin vieras väite: "Ensimmäiset Lumiukko -kelkat valmistuivat vuonna 1966."

Nettimoton ilmoituksessa ollaan paremmin totuuden jäljillä: "Lumikko ensimmäisiä Suomessa valmistettuja moottorikelkkoja, vuosimalli -67, moottori Valmet 20 Hv."

Vastaava virhe oli aikanaan jossakin aikakauslehdessä: "lumiukko - Suomen pienin petoeläin."

Lainaus: 45. Auroran pappa 18.6.2009 klo 07:54
Juu, kyl tuli menneenä talvena olas tutuksi, vaik ei sitä hiihtäessä näe-
kään, kun se on pohjassa, mut kyl sinne jotain "tatinaa" piti silloin
tällöin laittaa.Hiihdin viime talvena 1150 km.

**************

Muistelen nähneeni Ummenajokkaan kuvan ensimmäistä kertaa Veikko Huovisen veitikkamaisessa romaanissa Veitikka (1971). Julkisuudessa vähemmän viihtynyttä Veikkoa itseään en montakaan kertaa ehtinyt livenä bongata, vaikka asuin 19 ensimmäistä vuottani noin kolmen kilometrin päässä hänen residenssistään. Veikon puolison kanssa tulin tekemisiin niinkin läheisesti, että Hilkka Huovinen oli ensimmäinen hammaslääkärini. Hänen nimensä on ilmestynyt hautakiveen Veikon nimen viereen vasta muutama vuosi sitten. Seuraavassa ei vielä näy:

https://www.nimikot.fi/?x117577=510332

Lumiukkoa olen tässä myöhäisempinä vuosikymmeninäni leikkinyt sen verran, että männä talvena hiihdin enemmän kuin eläessäni yhdessä talvessa: 1 123 km. Taitaa liki lähennellä Auroran papan saavutusta. Kuluvalla kaudella ei meno ole ehtinyt maittaa vielä enempää kuin 152 km:n verran.
62. Ylläpito4.1.2024 klo 13:21
Kiitos, kp. Ärsyttäviä kyllä sivustot, jotka ensin vaativat evästeet ja sitten ei saa lukea jutusta kuin alun.
63. Jiikoo4.1.2024 klo 13:35
Kiitos, kp! Veitikkaa ei kirjahyllyni Huovis-osiosta näy löytyvän, mutta kuva on selvästikin sama! Huovis-Veikko näkyy kuuluneen TM:n lukijoihin: kuva on ollut lehdessä 1970 ja Veitikka on ilmestynyt 1971.

[Tuosta Ummenajokkaasta pitäisikin tehdä replika, niin olisi helpompi hyödyntää satunnaisesti mökkiä talviseenkin aikaan! Ostaessani elämäni ensimmäisen traktorin 5+ vuotta sitten tuli paketissa lumilinko, mutta sen myin heti eteenpäin. Täältä 640 km:n päästä ei viitsi ajaa yhtenään avaamaan 1,5 km:n pituista mökkitietä päästäkseen nauttimaan pimeydestä ja pakkasista, kun mökkikään ei ole periaatteessa talvilämmin. Lämmittäminen kamiinalla olisi ympärivuorokautista työtä. Jos kevättalven aurinkoisista, lämpenevistä päivistä haluaa mennä nauttimaan, on edessä metrinen hanki, johon ei takapotkutraktorilla ja lingolla olisi pahemmin asiaa. Mutta Ummenajokkaalla olisi!]
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *