KESKUSTELUT > RISTIKOT > NYKÄNEN, PESONEN JA KIELONEN

3544. Nykänen, Pesonen ja Kielonen

Eki16.8.2007 klo 22:16
Nämä kolme perusteostamme ovat siis otsikossa ilmestymisjärjestyksessä ja ovat;

Nykysyomen sanakirja
Suomen kielen perussanakirja
Kielitoimiston sanakirja

Kun panee nuo otsikon lempinimet Googleen, saa osumia ainoastaan tälle sivustolle (kysyy lisäksi, tarkoititko: kiloinen?). Kutsutaankohan niitä joillakin toisilla nimillä muualla?
2. Kasperi16.8.2007 klo 22:30
Minulla meni varmaan vuosi ennen kuin tajusin, että tarkoitatte Nykäsellä Nykysuomen sanakirjaa. Ihmettelin, että mikä ihmeen opus se on, kun minulla on vain Wirenin Pikkujättiläinen hyllyssä...
3. Timppa16.8.2007 klo 22:41
Olisinko peräti itse saanut lanseerattua Kielosen kutsumanimeksi. Siitä löytyy jostain vanhasta keskustelusta varmaankin faktaa.
4. HT16.8.2007 klo 22:51
Nykänen on minulle tuttu vuosikymmenten takaa, Kieloseen ja Pesoseen törmäsin täällä. Kielosen tajusin oitis, Pesosen merkitys valkeni vähän myöhemmin. Pikkuisen hämäsi ensin se, että eräs Pesonen on vieraan kielen sanakirjan tekijä.
5. kudos16.8.2007 klo 23:20
Entäs Romppainen, Pesosen romppuversio?

Onko Nykysyomen sanakirja ehkä inkeriläisten "paluumuuttajien" käyttämä opus. (heko-heko)
6. HT16.8.2007 klo 23:46
Taisi Romppainen tulla nyt vastaan ensimmäisen kerran tuossa merkityksessä.
7. iso S17.8.2007 klo 09:01
Tutkailin Timpan ujohkon kissanhännännoston todenperäisyyttä ja vastaus näyttäisi olevan ei ja kyllä, tässä järjestyksessä.

Nykäsen ja Pesosen mainitsi Antti Viitamäki 19.4.2003 klo 14:20 säikeessä 31 "Monikot" sen kummemmin selittelemättä, eli nimien voi olettaa syntyneen ennen sanaristikot-sivuja.

Kielonen lanseerattiin säikeessä 1396 "Kielitoimiston sanakirja".

Kieslowski alusti 13.2.2005 klo 23:01 näin:

'Nykysuomen sanakirja tunnetaan Nykäsenä ja Suomen kielen perussanakirja Pesosena, mutta millähän nimellä aletaan kutsua Pesosen seuraajaa, uutta Kielitoimiston sanakirjaa? Kilpinen, Kiljunen, Kielonen,...?'

Tässä siis Kielonen oli vasta yksi ehdokas. Sen jälkeen tuli muutama kilpaileva ehdotus, kunnes Timppa ensimmäisenä kannatti Kielosta hyvin perustellen:

'Minusta Kieslowskin ehdottama "Kielonen" vaikuttaisi mukavalta, puhutaanhan muutenkin kielikukkasista...'

Romppainen noin kirjoitettuna tuli tosiaan ensimmäisen kerran tuossa. Muodossa Romppanen sen esitteli Marianna 23.8.2003 klo 17:36 säikeessä 170 "Ristikkorengistä":

'Ratkojalle on Ristikkorengistä paljon enemmän apua kuin Pesosesta l. Romppasesta.'

Molemmat nimet esiintyvät sukuniminä ja olisivat siis mahdollisia. Nimipalvelun mukaan Romppanen on nykyisenä nimenä Suomessa 1658:lla ja Romppainen 873:lla. Romppanen voittaa Google-äänestyksen osumin 162000-66400. Jos mennään enemmistön mukaan niin valinta on Romppanen.

Mielenkiintoisena (tai sitten ei) tilaston tulkintana voisi päätellä että Romppaiset ovat elinvoimaisempia ja ulospäin suuntautuneempia. Elossa olevien määrien suhdeluku on 1.76 ja kuolleiden 2.29. Tämähän tarkoittaa sitä että Romppaiset ovat kirimässä Romppasten etumatkaa kiinni. Ulkomailla Romppasia on 42 ja Romppaisia 58. Maailmalle uskaltautuneissa Romppaiset jopa johtavat.
8. HT17.8.2007 klo 10:12
Nykyinen professori, silloinen dosentti Matti Wiberg puhui Nykäsestä Hesarin kulttuurisivulla 17.9.1992, ja sellainen on muistikuva, että nimitystä oli tuolloin käytetty jo pitkään.
9. Ari30.7.2012 klo 22:11
Onko "Nykysuomen sivistyssanakirja, vierasperäiset sanat" "Nykänen" vai onko tämä jokin muu sanakirja?
Tämän on toimittanut Nykysuomen laitos, 14.9.1973, toinen painos.
Onko tällä mitään arvoa?
10. Juho30.7.2012 klo 22:56
Ari, Nykäseksi sanotaan Nykysuomen sanakirjaa, joka esim. hyllyssäni on kolmiosainen hakuteos, taitaa olla vuodelta 1965.
On samaa teosta myös kuusiosaisena, sisällöltään sama.
Nykysuomen sivistysssanakirja on eri juttu, mutta hyvä apu ja muistin tuki vierasperäisten sanojen merkitystä selvitettäessä.
11. h30.7.2012 klo 23:54
Jussi -------------------------------------------------- -------------------------------------------------- ---lllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllll llllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllll llllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllll llllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllll lllllllllllllllll----llllllllllllll-----------llll llllllllllllllllllll--------------------
12. Ari31.7.2012 klo 05:06
Kiitos, Juho, selvennyksestä.
Hassua että noin vanha teossarja on vielä tänäänkin NYKYsuomen sanakirja ja voimassa oleva opus. :)
netistä kyllä löysin noita hakutuloksia mutta oletin sen jo uudistuneen...
13. Jaska31.7.2012 klo 09:51
Korkea aika kastaa Nykänen uudelleen Muinoseksi.
14. iso S31.7.2012 klo 13:45
Onhan Uusi Testamenttikin vähän hassu nimi Nykästäkin vanhemmalle teokselle. Molempien sanastoa elää ristikoissa ja voi hyvin.
15. Ari31.7.2012 klo 13:49
iso S, se on vähän eri juttu.
Nimittäin uusi- ja nyky- termien ero. Uusi on uusi niin kauan kuin ei uudempaa ole, ja nykysuomen tarkoittaisi tämänhetkistä. Jos se sitä on niin hyvä on sitten.
16. iso S31.7.2012 klo 14:00
Ari, tietenkin termeillä on eroa ja testamenttikin on eri asia kuin sanakirja.

Muuttuuko siis sinun kirjahyllyssäsi Uuden Testamentin nimi jos joku täydentää Raamatun trilogiaksi? Julkaistaan Testamentti III eli Nykytestamentti?

Uusikaupunkikin on edelleen Uusikaupunki vaikka sen perustamisen jälkeen on tullut uudempia kaupunkeja niin että ristikoihinkin riittää. Ahaa, tuli Akaa!

Sinun logiikallasi ei saisi käyttää minkään kirjan nimessä nyky-etuliitettä tai sanaa nykyinen. Lähes kaikki muuttuu ja se mikä ei muutu ei ole nykyinen vaan ikuinen. Muuten olen osittain samaa mieltä eli Nykäsen nimeen olisi pitänyt sisällyttää aineiston keruuvuosi tai pikemminkin vuodet, jolloin muinainen nykyisyys olisi nykyisin ymmärrettävä.
17. Ari31.7.2012 klo 14:43
Eipä taida muuttua teoksen nimi hyllyssäni.

Jos halutaan antaa kirjalle nimeksi nyky-alkuinen nimi niin pitäisi tosiaan olla vuosiluku merkittynä kanteen SEKÄ uudistettava, eli painettava aina uusi teos vuosilukuineen kun tieto muuttuu jotta sitä voitaisiin pitää nykyisenä.
Ainahan pieniä virheitä eli viivytyksiä voi olla sisällössä mutta jos nykyinen on vuodelta 1965 niin HUH!
18. aspe 12331.7.2012 klo 15:13
Nykysuomi: kirjakielemme nuorin vuoden 1870 tienoilla alkanut historiallinen kehitysvaihe. Vrt. 'vanha kirjasuomi"
19. Ari31.7.2012 klo 16:05
Kaikki on niin suhteellista.
Jos verrataan Nykästä 1800-luvun suomenkieleen niin onhan se Nykänen varmaan enemmän nykysuomen kaltaista...
20. aspe 12331.7.2012 klo 18:45
Tässä on kysymys määritelmästä ei mielipiteestä.
21. Ari31.7.2012 klo 19:38
Niin ymmärsinkin.
22. Matti31.7.2012 klo 19:45
Aikanaan väänsin tietokoneohjelmia. Lävistin ne reikäkorteille, sidoin kortit kumirenksulla, ja kirjoitin päällimmäiseen korttiin: uusin versio - vielä _uusin_ alleviivattuna. Lopulta minulla oli laatikossa puiolentusinaa korttipakkoja, joissa kaikissa luki: uusin versio.
23. Ari31.7.2012 klo 20:11
Matin viestejä seuranneena tiedän, että Matti on älykäs mies; tuon on täytynyt tapahtua ennen kalenterin keksimistä.

Itse laitan koodiin päivämäärän.
24. Ari31.7.2012 klo 20:13
Ai niin, loppuun piti laittaa:

Kehitys kehittyy.
25. Eki10.1.2019 klo 08:05
Kirjoista puhe. Nimityksiä välillä ihmetellään
26. Jukkis2.7.2019 klo 14:35
Jos joku sattuu olemaan huudeilla, niin Sellon kirjaston kierrätyshyllyssä näytti juuri äsken olevan Nykäsen kaikki osat.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *