KESKUSTELUT > RISTIKOT > PIILOSANAN LAADINTA

3215. Piilosanan laadinta

JPQ16.1.2007 klo 01:20
Aloittateko arvaanko oikein sanojen ristiin laittamisesta ettekä vihjeistä ? outoa jos toisinpäin luulen ainakin että mahdotonta niin päin.
Mitkähän sanat on olleet vaikempia vihjeyttää ?
Mitenhän tämä alla oleva vihje toimii?
Kari Espoosta kärsii hammasvaivasta. (6)
Tekeekö tehtävästä huonon jos sanat on ihan arkisia mutta vihjeet hyviä ? (eli eivät liian vaikeita tai helppoja)
ps. ehkä piilosana sujuu vielä joskus olen kait saanut krypton muotoon jo sanoja ristiin mutta en krypton kirjainsäännöllä joten jos siinä olis vihjeet kelpaisi ymmärtääkseni piilosanasta.
2. JPQ16.1.2007 klo 01:23
Ja te jotka julkaistte piilosanoja mitä sellaista noin maksetaan ?
3. JTak16.1.2007 klo 08:12
Epäonnistuneesta kryptosta ei kylläkään tule hyvää piilosanaa.
4. Matti16.1.2007 klo 08:54
JPQ, Kari Espoosta on mielestäni ihan hyvä. Joku ortodoksisempi saattaisi ehdottaa, että Kari Espoosta kärsi aluksi hammasvaivasta.
5. Eki16.1.2007 klo 09:07
Piilosanan laadinta menee yleensä varmaan seuraavasti. Laatija miettii uuden tai ottaa vanhan symmetrisen piilosanapohjan, erittäin usein kokoa 13x13. Hänellä on varastossaan joitakin sanoja, joille tietää löytyvän hyvän piilosanavihjeen. Laadinnan kuluessa ja sanoja valitessa hän pyrkii löytämään sanoja, joissa on leikittelymahdollisuuksia. Anagrammeja ja kätköjä kyllä löytyy sanasta kuin sanasta, mutta hyvän sanaleikittelyt ovat piilosanan suola.

Piilosanan ratkaisusanat saisivat yleensä olla tuttuja arkisia sanoja ja vihjeet hyviä (eli eivät liian vaikeita tai helppoja), ehdottomasti.

Matti jalosti JPQ:n vihjettä mukavasti, kun kätkö sijaitsee alussa. Tuo on hyvä vihje, mutta katkönä helpoin vihje tehdä. Jos piilosanassa on liikaa eli melkein pelkästään anagrammeja ja kätköjä, se voi olla tylsä tai liian arvattava. Hyvä vaisto tähän asiaan tekee parhaimmillaan piilosanalaatijamestarin.

JPQ:lla kai on MMM Sanaristikot -kirjani, jossa piilosanastakin paljon kirjoitetaan. Nythän sitä saa pehmytkantisena halvalla.
6. Marianna16.1.2007 klo 11:03
Eki kirjoitti:
"Piilosanan ratkaisusanat saisivat yleensä olla tuttuja arkisia sanoja"

Joskus riemastuttaa kai-sellainenkin-voisi-olla -yhdyssana, mieleen tulee nyt vain ETANAMUNAKAS. Onko joku todella nähnyt sellaisen ruokalistalla? Ihan kiva piilosanana, mutta kelpaisisi sanaristikkoon?

Kyseenalaisista yhdyssanoista täällä on jossain säie.
7. JPQ16.1.2007 klo 11:21
Eki: on toki tuo kirja.
JTak: en ymmärrä miten tulee huono jos vihjeet on hyvät?
varsinkin jos muoto on kunnossa eli sanojen risteäminen on kunnossa. Eli perustele.
Marianna: Todellakin kiva rakenne tuossa sanassa mutta eipä tule google osumia...
8. JPQ16.1.2007 klo 11:35
Eki: Tarviiko piilosana pohjan olla mukamas symmetrinen ?
Marianna: kalamunakas tuottaakin jo ja senkin rakenne tietyin ajatuksin mukava.
9. Eki16.1.2007 klo 11:37
No ei sen mukamas ihan pakko ole olla, mutta yleensä se vaan on.
10. Jukkis16.1.2007 klo 11:38
Löytyy kirja, jossa on etanamunakasresepti:
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=95131 28830
11. JPQ16.1.2007 klo 11:54
Eki: aha en tajua miksi on.
Jukkis: jaaha.
12. Marianna16.1.2007 klo 12:26
Onkohan olemassakaan sanaa tai lyhennettä, jota google ei tuntisi!

SARKASARI blog.xxszj.com/blog/showtb.asp?id=9330
13. JPQ16.1.2007 klo 13:27
marianna: on kyllä en muista mitä sanoja on tullut haettua muttei mitään selitystä ole tullut. Tosin tarkoittaa ABC lyhenteenä tosi paljon. Tässä hyvä haku lyhenteille siis merkityksille:
http://www.acronymfinder.com/
ihan vain siksi ettäkun huomioi tämän moni asia tarkoittaa tosi paljon jopa moni sana on myös lyhenne.
14. Sakke24.1.2007 klo 14:47
Olipa muuten hauska sattuma! Karin veli Rabi (niinikään Espoosta) kärsi taasen raivotaudista!
15. 25.1.2007 klo 12:40
... ja siskonsa Herp ....
16. Ananias25.1.2007 klo 12:55
On Pohjan poikakin täällä, myös nauttii hän joka säällä, ja on niin hauskalla päällä, oi-oijoi-joi! LIMOnadiako olisi nauttinut?
17. Ann Lee11.3.2007 klo 17:43
JPQ kysyi lähes kaksi kuukautta sitten: "Ja te jotka julkaistte piilosanoja mitä sellaista noin maksetaan ?"

Tähän ei näköjään kukaan ole vastannut, mutta minuakin tämä nyt kiinnostaisi, kun pitkien hiomissessioiden jälkeen alkaa olla pari piilosanaa valmiina. Kun rupean kolkuttelemaan lehtien ovia, niin mitä voin niistä pyytää? Olen itse ajatellut jotain 150 euroa per piilosana, mutta onko tuo hintojen polkemista? Tai itsen yliarvioimista?

Vaikka 13x13-ruudukon teko ei vie kuin pari tuntia, niin vihjeiden laadinta ja hiominen sitten vie sitäkin enemmän, joten ei tuolla 150 eurolla tuntipalkoille tällainen pähkäilijä pääse. Varsinkin jos päälle tulee piilosanan "taitto" lehteä varten. Mutta jonkin korvauksen kyllä haluaisin näkemästäni vaivasta - ihan periaatteen vuoksikin.
18. Eki11.3.2007 klo 19:15
Vaikka olenkin haluton täällä kaikelle kansalle kertomaan tarkkoja hintoja, niin 150 on piilosanasta korkea hinta. Kyllä sitä voi lehdeltä pyytää, ja jos lehti suostuu maksamaan, mikäs siinä.

Hinta-arvion antaminen näkemättä tehtävän laatua on mahdotonta. Huono tehtävä on myymiskelvoton, loistava tehtävä vaikka tuon 150 euron arvoinen.

Sama pätee tietysti ristikoihin.

Tuntipalkka määräytyy ihmisen harjaannuksen ja taitojen perusteella. Esim. ristikoiden laatijat ja piirtäjät käyttävät hyvin erimittaisia aikoja samanlaseen työhön. Toisilla on ehkä oikein hyvä ja toisilla varsin huono tuntipalkka.
19. Ann Lee12.3.2007 klo 11:56
Eki, kiitos vastauksesta!
Ei minulla ole tarkoitus elää piilosanojen teolla, joten tyydyn kyllä vähempäänkin kuin 150 euroon. Harrastushan tämä minulle on, mikä ei kuitenkaan omalla kohdallani tarkoita, että jälki olisi huitaistua, vaan aikaa menee tosiaan vihjeiden hiontaan, ja sehän se piilosanojen laadinnan hauskin puoli onkin ja se syy, miksi tätä harrastan.

JPQ:lle vastaisin näin myöhässä, että itse suosin arkisia perussanoja. Mieluummin sellaisia, jotka eivät ole aikaan sidottuja, vaan "klassisia". 1-2 aikaan sidottua sanaa per tehtävä on maksimi. Nimiä (ihmisten, kaupunkien, tuotemerkkien jne.) pyrin myös välttämään, jos se vain on mahdollista. Ihan aina se ei onnistu. Vihjeissäkin pyrin mieluummin klassisuuteen kuin ajankohtaisuuteen. Ratkojan ei tarvitse tietää, kuka on uusin tangokuningas tai idoli, eikä seurata Salkkareita osatakseen ratkoa. Joskus saattaa tulla politiikkaan tai urheiluun liittyvä nimi, mutta silloin vihje on sellainen, että ratkaisu löytyy, vaikkei noista asioista mitään tietäisikään.
20. Zepe11.7.2017 klo 18:10
Viestini sisältö sopinee parhaiten tähän keskusteluun.

Löytyykö jostain suomenkielisiin ristikoihin soveltuvaa ohjeistusta siitä, kuinka piilosanapohja rakennetaan oikeaoppisesti (samat periaatteet koskenevat myös perinteisiä ns. höyryristikkoja)? Minulla on ollut pari kertaa lainassa Vuokilan MMM-opas ristikonlaadinnasta, mutta kuvaristikoiden tapaista vaihe vaiheelta etenevää laadintaa perusristikoille ei kirjassa ollut (pahoittelut, jos olen väärässä tai ohjeet olisivat olleet sovellettavissa kuvaristikkosääntöjen pohjalta. Äkkiäkös tuon kirjan käy lainaamassa uudelleen lähikirjastosta).

Yhteenvetona siis: onko piilosanan laatiminen siis lähinnä sanojen sijoittelua valmiiseen pohjaan ja vihjeiden miettimistä vastaantulevien sanojen myötä, vai voiko tapahtumaa jollain lailla hallita ennakkoon? Jos tosiaan jostain löytyy (ulkomaalaisiakin) linkkejä perusristikoiden laatimiseen, ottaisin tiedon mielelläni vastaan. Vihjeiden laatiminen on oppimisen myötä kehittynyt, ja nyt tosiaan tekisi mieli laatia jo omia valmiita ristikoita.
21. Juha N12.7.2017 klo 01:28
Zepen kysymyksiin on varmasti monta oikeaa vastausta: niin laatijoilta (laadinta- ja vihjeitysmieltymysten mukaan) kuin ratkojiltakin (sen mukaan kuin eri laatjoiden erilaiset laadinta- ja vihjeitystavat kutakin ratkojaa miellyttävät tai eivät). Oma vastaukseni perustuu pääosin siihen, millaisia piilosanoja itse mieluiten ratkon sekä jossain määrin siihen, että olen itsekin mutaman julkaistun piilosanan laatinut.

Mielestäni on suuri vaara, että piilosanasta on tulossa huono, jos sanoja vain tyytyy sommittelemaan ristiin ja vasta tämän sommitteluvaiheen päätyttyä rupeaa miettimään, mitä kullekin sanalle keksisi vihjeeksi. Tällöin on vaikea välttyä siltä, että piilovihjeistä tulee 1. yksipuolisia (pitkille sanoille ei synny juuri muita piilovihjeitä kuin anagrammeja eikä lyhyillekään välttämättä muita kuin anagrammeja ja kätköjä), 2. epäluontevia (anagrammit ja kätköt ovat ratkaisusanan aihepiirin kannalta väkinäisiä ja vaativat lisäksi paljon etunimien käyttöä, mitä pidän erityisen tylsänä), 3. vihjeitysteknisesti vajaita (jaotelmavihjeen jossakin vihjeosiossa toistuu sama merkitys kuin tällä sananosalla on ratkaisusanassakin), 4. vihjeitysteknisesti sekasikiöitä (laatija ei pääse vihjeityspulmastaan yli kuin eri vihjetyyppejä epäloogisesti ja perustelemattomasti yhdistelemällä).

Mikäli piilosanoja ryhtyy laatimaan, olisi niiden ratkonnasta hyvä olla tarpeeksi pitkä kokemus, Tällöin vihjeityssäännöt olisivat riittävän hyvin hallussa. Samoin käsitys siitä, mikä tekee piilosanasta hyvän, olisi jo ehtinyt muodostua. Saa laatimista tietysti ruveta kokeilemaan jo aiemmin, mutta julkaisukelpoisia ristikoita ei välttämättä vielä synny.

Mielestäni tärkein ohje, joka aloittelevalle piilosananlaatijalle kuuluu antaa - sen lisäksi, että sanasto täyttää yleiset piilosanavaatimukset, joihin en tässä kirjoituksessa puutu - on piilovihjeiden monipuolisuuteen ja luontevuuteen pyrkiminen. Monipuolisuudella tarkoitan, että ristikon piilovihjeiksi tulisi anagrammien ja kätköjen ohella edes mausteeksi jaotelmia, käännelmiä, homonyymejä ja sisäkköjä, ja oma taidonnäytteensä on sekin, että onnistuu laatimaan myös pitkälle sanalle kätkövihjeen (lyhyille sanoillehan kätkövihjeitä syntyy vähän liiankin helposti). Luontevuudella taas tarkoitan, että kukin ratkaisusana saa juuri sellaisen vihjeen (vihjekategoriasta riippumatta), joka tuolle kyseiselle sanalle on nokkelin. Anagrammivihjeetkin ovat hyviä, kun anagrammit ovat hyviä!

Jotta.vihjeiden monipuolisuusvaatimus täyttyisi ja pitkille sanoille syntyisi muitakin kuin anagrammivihjeitä, kannattaa sanojensommittelun lähtökohdaksi ottaa jokunen valmiiksi miettimänsä pitkä sana, joka soveltuu luontevasti jaotelmana, takaperoisena jaotelmana, käännelmänä, sisäkkönä tai kätkönä käsiteltäväksi. Jos piilosanassa on vaikkapa 4-8 pitkää sanaa, niin mikäli näistä edes 2-3 saa vihjeekseen jonkin muun kuin anagrammin, laatija voinee röyhistää rintaansa.

Itse antaisin sanojensommitteluun vielä sen lisäohjeen, että jokaista sanaa, joka laadintaan on pyrkimässä mukaan, kannattaa saman tien tarkastella sen vihjeitettävyyden mukaan. Onko sanalle kehitettävissä luonteva piilovihje vai ei? Jos ei, tulisi sanakandidaatti heti hylätä ja etsiä sen tilalle jokin toinen, luontevasti vihjeitettävissä oleva sana. Jos tällaista ei löydy, voi olla syytä palata sanansommittelussa taaksepäin tai pahimmassa tapauksessa kokonaan alkuun. Valmis piilosana on juuri niin huono kuin sen huonoin sana tai vhje.

(jatkuu...)
22. Juha N12.7.2017 klo 01:28
(... jatkoa)

Vasta edellä olevan pohjustuksen jälkeen pystyn ottamaan kantaa Zepen pääkysymykseen, joka koski piilosanapohjan rakennusohjeita. Vastaukseni on, että piilosanapohja kannattanee rakentaa niiden pitkien sanojen ehdoilla, jotka laatija on valinnut koko ristikkonsa lähtökohdaksi. Muistan Erkki Vuokilan sanoneen tai kirjoittaneen, että hänellä on kaiken aikaa lukuisia erilaisia piilosanapohjia, joita hän käsittelee uusien ristikoidensa aihioina. Aina kun hän äkkää päässään jonkin hyvän piilosanaristikkoon soveltuvan sanan, hän sijoittaa sen johonkin tällaiseen aihioon, jossa (näin olen ymmärtänyt) ei sitä ennen ole välttämättä vielä ollut kuin yksi tai kaksi sanaa valmiina. Jaotelmamestari Pertti Oskalalla taas on aina mukanaan muistikirja, johon hän kirjaa ylös arjessa keksimiään uusia jaotelmia. Kun tällaisia spesiaalisanoja on varastossa tarpeeksi paljon, niistä on kätevä laatia ratkojaa kutkuttava piilosana.

Zepe voisi siis ensin keksiä muutaman piilosanaan sopivan pitkän sanan, joille on kehitettävissä jokin muu piilovihje kuin anagrammi, ja sitten kokeilla sommitella niitä yhteen. Ruudukkopohjamallia voit ottaa vaikka Erkki Vuokilalta: säästäpä kaikki Erkin piilosanat, jotka käsiisi saat. Näitä ristikkopohjia voit itsekin tarpeidesi mukaan muokata, kunhan teet sen symmetrisesti. Symmetriaperiaatteesta saat käsityksen tutkimalla konkarilaatijoiden piilosanoja. Symmetria ei välttämättä ole ehdoton vaatimus, mutta melkein kaikki siihen käytännössä pyrkivät.

Mieleni tekisi vielä purkautua kahdesta piilosanoissa aina välillä nähtävästä murheenkryynistä, nimittäin tautologisista jaotelmavihjeistä ja piilovihjeiden sekasikiöisyydestä, mutta tämä ei ehkä kuulu Zepen alkeiskurssin oppimäärään.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *