KESKUSTELUT > RISTIKOT > SIENESTYSKÖ AIVOJUMPPAA?
↶ Takaisin aiheisiinSiirry alalaitaan ↓

281. Sienestyskö aivojumppaa?

ile5.9.2003 klo 13:33
Päivän Hesarissa toimittaja Anne Karuvuori on artikkelinsa 'sieniretki virittää aivot' alle laittanut alaotsikon, joka kuuluu seuraavasti: 'Rento päivä metsässä on parempaa aivojumppaa kuin sanaristikkojen täyttäminen'. Kieltämättä sienestys - varsinkin menestyksekäs sellainen - saa olon tuntumaan mukavalta, mutta tohtinen epäillä, että tunteella olisi mitään tekemistä aivojumpan kanssa. Korkeintaan joutuu silloin tällöin miettimään, että onkohan tämä korea itiöemä myrkyllinen vai herkullinen. Mielestäni jutun taustapiru neuropsykologian professori Veijo Virsu (joka tuskin ratkoo ristikoita) on ajatuksineen pahasti metsässä.
2. Jouni5.9.2003 klo 14:00
Kyllä aika hulina alkaa aivoissa, kun syö kärpässienen!
3. Maiju5.9.2003 klo 14:06
Oikein piiiitkä sieniretki virittää koko kehon sellaiseksi, että kotiin päästyä on ihan pakko oikaista pitkäkseen täyttämään ristikkoa.
4. Helge5.9.2003 klo 14:16
Kunnon sienipartio sisältää kolme henkilöä: tähystäjä, poimija ja karhunsyötti. Itselleni tarjotaan aina vm. roolia.
5. Jouni5.9.2003 klo 14:17
Joo, mutta seljällään on vaikea täyttää ristikkoa. Parempi nojatuolissa jalat kipparassa.
6. Jouni5.9.2003 klo 14:20
Ristikkoja ei taitaisi ollenkaan syntyäkään, jos ei olisi tatteja, orakkaita eikä itiöitä.
7. iso S5.9.2003 klo 14:31
Mielestäni tässä menevät sekaisin puurot , vellit ja Virsut. Eikös jumppaakin ole kahta laatua: palauttavaa ja harjoittavaa.

Sieniretki voi tehdä hyvää ylirasitetuille aivoille. Siis ihan kelvollista rentoutusjumppaa. Ristikot pitävät vireessä aivoja, jotka olisivat muuten jatkuvasti tyhjäkäynnillä tai eivät saa tarpeeksi virikkeitä yksitoikkoisesta työstä. Ratkonnassa voi ihannetapauksessa jopa yhdistyä molemmat puolet, jos työ on nuppia stressaavaa, mutta kuormittaa eri soluja kuin ratkominen.

Eiköhän se ole aika turhaa pistää näitä kahta toistensa vaihtoehdoiksi? Parempi tehdä Maijut. Kuitenkin, jos haluaa tuloksia läpi vuoden ja on pakko valita vain toinen, niin sitten mieluummin ristikot. Talvisienestys on vähän semmoinen extreme-laji!
8. Pena5.9.2003 klo 16:57
Samaisen Hesarin ristikossa on mainio piirros. Sekin sieniaiheinen. Kyllä siinä aivosolut toimii!

Mutta että "ainakin sata kertaa tehokkaampaa"? Pitäisikö nyt uskoa asiantuntijaa vai mutua? Viisas Virsu on varmaankin oikeassa mutta minun mielestäni väärässä. Varokaa Virsua! Oikea Virsuvaara on muuten täällä:

http://kotisivu.mtv3.fi/ari.pehkonen/museo_pien.ht m
9. Jari6.9.2003 klo 03:24
Jos syöt liikaa sieniä, sekoat.
Jos juot kuin sieni, oksennat.
Ristikoita ratkomalla revit pelihousut, ellei ratkea, tai elleivät ne ratkea.
Parasta on se että tatit voivat sijaita ristikossa missä vaan, metsässä ainoassa siellä missä itse et ole.
Ristikoita voi myös ratkoa karvalakki päässä, sienestämisessä moinen kertoisi siitä että olet pyllähtänyt kaseikkoon.
10. Antti Viitamäki6.9.2003 klo 10:10
Karvalaukku?
11. Ani6.9.2003 klo 15:02
Karvarousku?
12. Timppa6.9.2003 klo 15:32
Lactarius torminosus? Mitä siitä?

Hesarin jutussa kokonaisuudessaan viitattiin siihen, mitä kaikkea muuta ihminen joutuu ajattelemaan sienestäessään kuin lajien tunnistusta. Mm. esteiden väistelyä, tasapainoilua yms. Siitä huolimatta en vertaisi sienien keräilyä ja ratkomista keskenään, molemmat on mukavia harrastuksia.
13. iso S6.9.2003 klo 17:02
Jutun luettuani vedän osittain arvioni takaisin, koska Virsu on alan asiantuntija, minä en. En ole tiennytkään, että käveleminen on noin perusteellista aivotyötä. Ilmankos Sari Essayah pääsi eduskuntaan, hänellä on varmaan Suomen naisista parhaiten harjoitetut aivot. Ehkä Reima Salonen on vielä viisaampi, mutta käyttää mahtavaa aivokapasiteettiaan mieluummin kalojen narraamiseen.

Juokseminen on vissiin helpompaa kuin käveleminen. Ainakin ennen väitettiin, että mitä pitempi matka,sen tyhmempi jätkä.
14. Timppa6.9.2003 klo 17:17
Ja vielä pidemmät matkat mennään (kilpaillaan) autolla...
15. Ratkoja6.9.2003 klo 17:40
Kerättiin parit ämpärilliset herkkutatteja.
Älyvoimistelu otti kyllä koville. Hiki tuli. Nyt on niin väsynyt ole, ettei jaksa ratkoa ristikoita. Verkkarin sauma onneksi ratkesi metsässä, kun piti kumartua. Eli jotain hyvääkin sienestyksessä on.
16. Pena6.9.2003 klo 17:58
Niin, kyllähän tässä lienee tullut turhaan kyseenalaistettua. Neuropsykologian professori on (ehkä sittenkin) oikeassa vaikka teki mieli sanoa että hänen päässään on väärä mielipide.

Ollaanko tässäkin nyt ääripäissään?

Veijo on asiantuntija ylimmässä asiassa.
Virsu on "asiantuntija" alimmassa asiassa.

Näiden välille jää asiaa jonka jotkut voivat käsittää.
17. Kravattimies13.9.2003 klo 06:00
Aleksis K kirjoitti Kalevassa 13.09.03 aiheenaan:

SÄÄT - "helteet kestävät kauemmin kuin ikuna kuuna päivänä. Kasvihuoneilmiöstä kai tämä johtuu, ja siitä että Ilmatieteen laitoksella on entistä tehokkaampia tietokoneita. Niistä saa ilmoja joka tarpeeseen."

TATIT - "italialaisten mielestä juuri tateista saa parhaat pastat ja heidän suosikkiruokansa on nimeltään Tutti Tatti eli pelkkää tattia."

LÖÖPYKÄT - "Että mitäkö ne ovat?"

http://plus.kaleva.fi/html/JTpage341478.html
19. Pena13.9.2003 klo 10:30
Mahtavia! Marja Mehtälä ajatteli tehdä niistä laatikkoa. Noin isoista voisi tehdä myös...laatikoita.
20. MM13.9.2003 klo 10:45
Sienestys on kuulemma sata kertaa tehokkaampaa aivojumppaa kuin esim. ristikoiden ratkonta.... sanoo ainakin Aimo Massinen seuraavassa; http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,8,0,0,1335 33,2003-09-13
21. jupejus13.9.2003 klo 17:52
Olisikohan aihetta laatija Aimo Massiselle sellainen kuukuna-aiheinen sanaristikko, että hupenisi aimo annos aikaa kauemmin kuin kopan keräämisessä?
22. Jouni29.9.2003 klo 20:12
Hyvä sienisivusto löytyi:
http://sivut.koti.soon.fi/kytoh/sieniopas/frameset .htm
23. Pena30.5.2004 klo 12:50
>HS - Maailman ihmisiä

Kongossa kasvaa kunnon sieniä

Kongon sademetsistä on löydetty jättiläissieni, joka on leveimmillään läpimitaltaan metrin. Tutkijat eivät kylmiltään osanneet sanoa, mikä sienen lajike on, mutta aikoivat ottaa siitä selvää.
Jättisieni on 45 senttiä korkea, ja sillä on kolme kerroksittaista lakkia leveän varren päässä. Alimmaisen lakin läpimitta on metri, keskimmäisen 60 senttiä ja ylimmän 24 senttiä.
Sieni löydettiin Mvoulan kylästä, joka sijaitsee noin 60 kilometrin päässä Kongon tasavallan pääkaupungista Brazzavillesta.
Paikallinen päällikkö kuljetti sienen pääkaupunkiin tutkittavaksi. STT - Reuters>


Eikös olisikin hyvä sana ristikkoon tuo MVOULA?
Vihjeeksi esim. "60 km Brazzavillesta". :-)
25. ile25.9.2004 klo 17:02
Pitänee hommata Kongon GT-kartta sitten kun Pena alkaa laatia ristikoita.

Olisi perin ikävää, jos Suomessa kasvaisi tuollaisia lakin halkaisijaltaan metrisiä syötäviä sieniä. Millä ne kantaisi metsästä kotipuoleen?

Oma sienikorini on mitoiltaan ehkä neljäkymmentä senttiä kanttiinsa, siihen saisi palan mahtumaan, mutta pääosa herkkua jäisi vääjäämättä metsään mätänemään.

Mutta hirvikärpäsistä ei olisi niin haittaa, kun sieniretki lyhentyisi ajallisesti murto-osaan nykyisestä. Tieltä metsään, sivallus ja kotiin.

Kärpäshuppujen myynti romahtaisi.
26. RA25.9.2004 klo 23:13
En lukenut ihan kaikki yllä olevia viestejä - joten anteeksi, jos toistoa:

Ehkäpä Virsu ja kumppanit viittaavat mm. siihen, kuinka ajattelun ja havainnoinnin FOKUS vaikuttavat ajatteluun, onnistumiseen, hyvinvointiin, oppimiseen, toimintaan ylipäätään jne.jne.

Kun itse aloitin sienestämisen, opettelin tunnistamaan kaikki myrkylliset ja käyttökelvottomat sienet. Menin metsään ja se metsä oli täynnä näitä roskasieniä. - Tulin tyhjän korin kanssa kotiin.

Sitten hyppäsin suoraan kolmen tähden sieniin. Opettelin oppaasta: Kanttarelli, herkkutatti, suppilovahvero. Menin uudestaan metsään. Se oli täynnä kanttarelleja ja suppilovahveroita. Koreittain. JA SE OLI SE TÄSMÄLLEEN SAMA METSÄ.

-- Sienestys on yksi hyvä metafora, kuinka lopputulos on riippuvainen siitä, kuinka aistielimiään ja ajatteluaan käyttää. Ehkäpä juuri tähän Virsukin yrittää viitata?

Aivot aktivoituvat/aktivoivat toimintaa ja havaitsemista pitkälti siltä pohjalta, MISSÄ on FOKUS.
27. Pena13.5.2005 klo 17:02
Oletteko jo aivojumpanneet itseänne korvasieniä keräämällä? Korvat ja aivothan ovat suht lähellä toisiaan! Ovatkos korvasienet ja ajatukset?


> Korvasienisatoa riittää jo poimittavaksi

Korvasienisatoa riittää etelässä jo poimittavaksi, ja ensimmäiset korvasienet ovat jo ilmestyneet kauppojen vihannesosastoille. Korvasieni kasvaa koko maassa. Etelässä paras sato ajoittuu toukokuuhun, Kainuussa ja Metsä-Lapissa kesäkuuhun.

Korvasieni sellaisenaan on hengenvaarallisen myrkyllinen, joten sitä ei koskaan saa syödä tai käyttää tuoreena ruokaan. Vasta oikean käsittelyn jälkeen se muuttuu tappavan myrkyllisestä mitä herkullisemmaksi ruokasieneksi, tähdentää Elintarvikevirasto kuluttajille osoittamassaan korvasieniohjeessa.

Tuoreet korvasienet on keitettävä kahteen kertaan runsaassa vedessä vähintään viisi minuuttia ja huuhdeltava hyvin molempien keittokertojen jälkeen runsaassa vedessä. (STT)
28. sopuli13.5.2005 klo 19:16
Kiitos muistutuksesta. Pitääpä herkistää sienikorvaa.
29. Heljä-Maija13.5.2005 klo 21:28
Suomenruotsalainen ystävä totesi: Onpa hauskoja nimiä noilla sienillä, kuten suo-muorakas!
30. ile13.5.2005 klo 21:48
Korvasieni on siitä erikoinen tienvieren herkku, että sen löytää haistamalla.

Kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Jos korvasienen läheisyydessä esiintyy rusehtavaa paperia, niin 'sieni' on syytä jättää seuraavalle poimijalle.
31. PP25.8.2008 klo 08:01
Etsiessäni Googlesta tietoa laulusta 'Voi virsua voi', löysin tämän säikeen. Sieniaika on nyt menossa ja täällä on uusia
nimimerkkejä, joilla on varmaan mielipiteitä sienestyksestä aivojumppana.

Allekirjoiittaneelle sienestys on taakse jäänyttä ihanuutta, vaikka siitä edelleenkin unta näen. Tasapaino kun ei toimi, niin nenälleenhän siinä lennähtää tai peffalleen pyllähtää.
Muutaman kerran urhoollisesti yritin, mutta ei onnistunut.
Nykyään en pääse metsään pystyasennossakaan, on tuo ulkoillessa käyttämäni pyörätuoli jonkinmoinen rajoittava tekijä.

Metsässä aivot saivat happea ja ajatus luisti. Saattoipa jokin
ristikon ongelmakohtakin ratketa noin vaan ja kotiin tultua
ristikko täyttyi leikiten. Oi niitä aikoja, kun sain poimia sienet työtovereillekin, he kun eivät tunteneet sieniä, mutta halusivat herkutella niillä.

A. Viitamäki kysyi tuolla aikaisemmin: Karvalaukku? Vastaukseni on: Ehdottomasti karvalaukku! Karvarousku kasvaa vain sienikirjoissa.
32. kp25.8.2008 klo 09:05
sienestäminen on paljon halvempaa, kuin ristikkolehtien osto. virkistäähän se aivoja kummasti kun miettii mikä on syötävä ja mikä kuollettava sieni....
33. Antti Viitamäki25.8.2008 klo 10:59
Sienireissua enemmän aivot (ainakin kieleen liittyvät alueet) virkistyvät, kun yrittää miettiä, onko se sieni kuollettava vai kuolettava. Kaiketi?
34. MM25.8.2008 klo 11:18
_www.kolumbus.fi/markku.makela/Kuvat/sienestys15.j pg
35. PP25.8.2008 klo 11:54
MM: Hieno kuva! Ja jos saan vähän sinua kehaista, ja kukapas sen kieltäisi, niin juuri sinun kuvituksesi takia meille tuli Apu -ristikot kauemmin kuin jaksoin niitä ratkoa. Syy oli se, että Jaska -kumppanini sanoi, ettei vielä peruta, kun kuvitus on niin mainio ja hauska. Muuten lehti alkoi toistaa itseään ja muuttui liian tutuksi.
36. Olavi Kivalo25.8.2008 klo 16:27
Keskustelu aivojumpasta ja sen tarpeellisuudesta lähti käyntiin muutama vuosikymmen sitten kun julkaistiin tutkimustulos, joka kumosi vanhan käsityksen, että aivojen dendriittien kehittyminen tapahtuu vain lapsuudessa ja kutakuinkin lopahtaa viimeistään puberteetti-ikään mennessä. Eräs nunnaluostari Yhdysvaloissa oli nimittäin päättänyt testamentata nunnien aivoja tieteelliseen tutkimukseen. Havaittiin, että dendriittien kasvu jatkuukin läpi iän, mikäli aivoja vain rasitetaan aktiivisesti. Luostarin nunnille oli tunnusmerkillistä henkinen vireys, jota ylläpidettiin monenlaisin harrastuksin, joista yhtenä mainittiin ristikoiden ratkonta. Tästä syntyi vähän myytin tapainen yhteys ristikoiden ratkonnan ja henkisen vireyden välille.

Sittemmin on täsmentynyt, että ristikon ratkontaa tehokkaampaa on aivojumppa, johon myös keho osallistuu. Tämähän on luonnollista, koska aivot eivät ole muusta kehosta eristetty elin vaan osa koko hermojärjestelmää. Näoinollen on hyvin suositeltavaa ryhtyä vielä varttuneena harrastamaan jotain sellaista kokonaisvaltaisesti vaativaa, jota ei ole koskaan aiemmin tehnyt, vaikkapa viulunsoittoa.

Uusimpien näkemysten mukaan kulkeminen maastossa on erittäin tehokasta aivojumppaa, koska maaston epätasaisuus lähettää aivoihin jatkuvasti prosessoitavaa. Kun kulkiessa joutuu vielä päättelemään muita asioita kuten sienestäessä tai vielä enemmän suunnistaessa, päästään siihen, mitä neuropsykologi yrittää sanoa.
37. Jukkis25.8.2008 klo 18:11
.. joten parasta aivojumppaa on kun suunnistuskisan yhteydessä sienestää ja ratkoo samalla ristikkoa.
38. MM25.8.2008 klo 18:27
Tuo PP:n mainitsema "toistaa itseään"-ongelma on kyllä valitettavan totta.

Jo tuon kuvalinkin järjestysnumero (sienestys15) kertoo että aiheesta on jokunen kuvatus tullut raapusteltua. Nykyisin saan miltei itkuraivokohtauksen kun laatijalta tulee joku sienestys/marjastusaiheinen laatimus, jonka värssyihin pitäisi jotain muka nokkelaa tai lystikästä pääkuvaksi kehitellä.

Jottei nyt pelkästään laatijoita tulisi syyllistettyä mielikuvituksettomuudesta, niin tuleehan sitä itsekin usein käyttäneeksi arkistosta vanhoja, jo monesti käytettyjä pikkukuvia vihjeinä.
Laiskana "voitonmaksimoijana" tuntuu vaan turhalta ajanhaaskuulta piirustaa vaikka ETANAa aina vaan uudestaan, kun arkistosta jo löytyy valmiina kymmenittäin eri versioita.
39. kp25.8.2008 klo 18:34
ei sitä aina tarvitse piirtää... saahan niitä vanhoja litistettyä , venytettyä....
40. Maria25.8.2008 klo 23:14
oikeasti sienestäjille hyvä opas on erittäin hyvät arvostelut
saanut sienikirja nimeltä "Tunnista-poimi-varo".
41. MM26.8.2008 klo 08:32
kp:n oivan vinkin avulla kymmenkertaistin kuva-arkistoni!
_http://www.kolumbus.fi/markku.makela/Kuvat/ET.jpg

Ei vaan, KAKSIkymmenkertaistin, kun hoksasin ihan itse että myös peilikuvaksi kääntö muuttaa kuvan ihan uudeksi!
_http://www.kolumbus.fi/markku.makela/Kuvat/TE.jpg
42. PP26.8.2008 klo 09:52
MM: Tai sitten saat oivan vihjeen Akis 'Panin pojalle', kun käännät esim. sika - kuvan. Sinulla on ainakin yksi riemastuttava kuva, jossa mies ajaa sialla istuen takaperin sen selässä, mutta on sinulla pelkkiä sikojakin, mikäli oikein muistan. Akis/sika. Tai lammas/sammal, talo/olat tai amme/emma..... Toiset ylösalaisin, toiset takaperin, ei aina tarvitse litistää, paitsi jos haluaa lihavan laihaksi tai venyttää, paitsi jos haluaa nappulasta hongankolistajan. :-D
43. PP26.8.2008 klo 11:13
Apropos! Takaisin otsikkoon. Lähtöajatukseni: Sienien metsästys ei ole varsinaista aivojumppaa, ellei mieti mielessään anagrammeja tai palindromeja. Mutta se on hyvää lomaa aivokapasiteetille. Sitäkin kaivataan, että aivot toimisivat täydellä teholla. Se on akkujen latausta. En aikoinaan himosienestäjänä muista ajatelleeni metsässä samoillessani mitään aivoja rasittavaa. Lähinnä nautin metsän luonnosta, tuoksuista, sammalen pehmeydestä, kannon nokassa istumisesta ilman mitään kiirettä tai ikäviä ajatuksia. Stressittömänä.

Ei se ollut silloin mielestäni aivojumppaa, eikä missään tapauksessa korvannut sanaristikoitten tuomaa aivan erilaista nautinnon astetta. Kahdeksan tuntia metsässä kävi kylläkin jumpasta, mutta se oli fyysistä laatua. On kuitenkin uskottava Olavi Kivaloa nykynäkemyksistä, joiden mukaan
maastossaliikkuminen on myös aivojumppaa.

Professori Virsu sanoo myös:
"Yksilön oma toiminta kuntouttaa aivoja koko ajan, sillä aivojen muovautuvuus ei lopu vanhuudessakaan. Aktiivinen oma monipuolinen toiminta – vaikkapa liikunta, pihatyöt, ristisanatehtävien ratkaiseminen, ruoanlaitto, yhteisten asioiden hoitaminen, sosiaalinen elämä jne. – on aivoille sopivaa ja tarpeellista "voimistelua" ja toimintakyvyn huonontumista ehkäisevää kuntoutusta.

Varmaa on kuitenkin se, että kuntoliikunnasta ja stressin hallinnasta elämäntapana ei ole haittaa vaan todennäköisesti olennaista hyötyä myös aivoille, joten niitä voidaan huoletta suositella aivojen toimintakyvyn säilyttämisen ja maksimoinnin keinoina."

Olen sitä mieltä, että HS:n toimittaja on irroittanut alussa siteeratun lauseen sen oikeasta asiayhteydestä ja tehnyt yksioikoisen päätelmän: sienestys on parempaa aivojumppaa kuin ristikoden ratkominen.

Lopputulokseni: Ei parempaa, mutta kylläkin rinnastettavissa, mikäli olen oikein ymmärtänyt herroja Veijo Virsu ja Olavi Kivalo.
44. Antti Viitamäki26.8.2008 klo 14:04
Sitten voi tietenkin pohtia, onko ristikonratkontakaan välttämättä aina niin huikeaa aivojumppaa. Jos samoille sanoille on aina samat vihjeet, ratkoja harjoittaa vain muistiaan - ja tarkemmin sanottuna vielä hyvin pientä osaa siitä.

Muistihan toimii kai (ainakin tämänhetkisen tietämyksen valossa) lähinnä niin, että uuden asian oppiessaan ihminen saa aivoihinsa uuden kytköksen, ja tuo kytkös vahvistuu aina kun muistista haetaan samaa asiaa - näin esimerkiksi uuteen taloon muutettuaan ihminen saattaa parina ensimmäisenä iltana ajaa harhaan, mutta kun samoja kytköksiä vahvistetaan tarpeeksi monta kertaa ihminen löytää perille vaikka unissaan.

Siksi kotimatkat ovatkin kaikkein vaarallisimpia kaikista matkoista. Reitti on selkärangassa, se ei vaadi enää oikeastaan mitään aivoilta - ja näin valppaus häviää. Ihminen vaipuu omiin ajatuksiinsa - ja törmää betoniporsaaseen joka on päivällä tuotu kotikadulle.

Mitä sanalla "aivojumppa" halutaan sanoa? Minulle se tuo mieleen enemmänkin älyn ja aivojen valppauden harjoittamisen, kuin pelkkien muistikytkösten vahvistamisen. Kun on kyse lukemisen, kirjoittamisen, laskemisen ja vastaavien opettelusta peruskoulussa, toisto on välttämätöntä jotta rutiinin myötä perustaitoihin tulee tietty helppous ja ihminen pärjää paremmin yhteiskunnassa.

Mutta kun on tarkoitus nimenomaan harjoittaa aivoja, pitää ne vireinä ja valppaina, niille on syytä tarjota haasteena jotain mikä vaatii uusien asioiden vastaanottamista ja niihin reagoimista - aivan kuten autoilija pysyy paremmin hereillä uudella tiellä tai erikoisissa tilanteissa.

Pelkän muistin harjoittaminen vahvistaa muistia, eikä siinä todellakaan ole mitään vikaa. Mutta jos jatkuvasti harjoitetaan vain samoja kytköksiä, ei aivojen yleinen vireys muutu miksikään.

Tietysti asiassa on muitakin puolia. Ristikkoa ratkoessaan ihminen kokee - ainakin jollakin tasolla - kilvoittelevansa itseään, mikseipä laatijaakin vastaan, ja jos ristikon saa täyteen, Homo ludens tulee hyvälle mielelle, kokee onnistuneensa ja jatkaa päiväänsä itsevarmempana. Oikein helppo ristikko voi tarjota hanelle jopa eräänlaisen meditatiivisen lepohetken. Vaan mihin suuntaan hänen aivotoimintansa on menossa?

Vanhoilla ihmisillä ei ole yleensä elämässään enää kovin monimutkaisia kuvioita. He pärjäävät usein vanhoilla rutiineillaan, eikä heidän varsinaisesti tarvitse oppia mitään täysin uutta. Toisin sanoen heidän aivonsa eivät edes tarvitse niin suurta vireystasoa kuin lasten, nuorten ja monien työssä käyvien aikuisten aivot.

Silti voidaan miettiä, kumpi on mielekkäämpää ja aivojumppana tehokkaampaa - keskustella jonkun (uuden) ihmisen kanssa jostakin uudesta asiasta vai istua ristikko kädessä keinutuolissa kirjoittaen kirjaimia (jotka osaa) ruutuihin vastatakseen samaan kysymykseen aina samalla tavalla? Muistista haetaan vanha tuttu kytkös toisensa perään: muurahaisen kuva -> ATTA. Jos kysytään miksi näin on, vastaus on todennäköisesti "En tiedä, olen vain oppinut laittamaan siihen sen". Ei kuulosta enää kovin kummoiselta aivojumpalta.

En yhtään ihmettelisi, vaikka joku tekisi vielä joskus sellaisenkin tieteellisen havainnon että tietynlaisten ritkoiden ratkominen ennemminkin tylsistyttää kuin harjoittaa älyä.

Muisti on tärkeä asia, mutta niin on älykin. Sieniretki, jonka aikana joutuu vertailemaan omia löydöksiään muistikuviinsa tai sienioppaan piirroksiin, on melko varmasti huomattavan paljon parempaa aivojumppaa kuin kirjoittaa tuhannetta kertaa Unkarissa -> TATA.

Kukin voi nyt tykönään miettiä, kirjoitinko ihan pelkkää puuta heinää, koska olen kohta kuukauden päivät seikkaillut täällä ulkomailla ja aivoni ovat tylsistyneet jokapäiväisistä ponnisteluistani olla eksymättä ja tulla ymmärretyksi.

Palataan!
45. tonimikael26.8.2008 klo 16:32
Uskomatonta, että aina sama mies saa joka keskusteluun tuupattua mukaan attaa ja tataa... unkarilaismuurahaisfiksaatioko? :-O :-P ;-))
46. tonimikael26.8.2008 klo 16:50
Oikeesti hyviä lomia sinne sulle Antti! :) :) :)
47. Aksu26.8.2008 klo 16:51
Hei, mutta eikös joskus Unkarissa ole myös TETE?

Mieleeni on jäänyt muutaman vuoden takainen artikkeli, jossa haastateltiin näyttelijä Risto Autiota. Hän on isänsa omaishoitaja.
Isä oli pikkuhiljaa dementoitunut, niin salakavalasti, että pystyi skarppaamaan ja huijaamaan sairaalan (vai oliko terveyskeskuksen?) hoitohenkilökuntaa, mutta mies ratkoi kuitenkin sanaristikoita. Sitä ei artikkelissa kerrottu, oliko ristikot täytetty oikein.
48. PP26.8.2008 klo 17:45
Eikös TETE ole Mosambikissa?
49. ?26.8.2008 klo 17:59
TETE on Suomessa.
50. Jaska26.8.2008 klo 18:02
On, varrella virran. "Peckinpah butsasi!"
51. ?26.8.2008 klo 18:06
Googlella löytyy.
52. tapsa26.8.2008 klo 22:06
Ihan pieni vinkki PP:lle: sieniä ei metsästetä, niiden keräämiseen ei tervita metsästyslupaa, eikä mukana tarvitse olla haulikkoa tai kivääriä.
53. ?26.8.2008 klo 22:10
Toi oli hyvä!
54. tapsa26.8.2008 klo 22:11
RA: joko olet viime syksystä oppinut muutakin sienestyksestä kuin sen perusohjeen, että älä poimi muita sieniä, kuin mitä tunnet? Tuntemasia sieniähän kielletään poimimasta, ja sen kohdan olit oppinut jo viime syksynä!!
Toisaalta, kaikkia sieniä voi syödä! Joitakin lajeja tosin vain kerran.
55. tapsa26.8.2008 klo 22:15
Ihan kotimaasta löytämäni suurin sieni ei mahtunut ämpäriini, vaan kannoin sen kotiin kainalossa, ämpäri tyhjänä. Sieni oli yli 3-kiloinen keltahaarakas, joka oli ihan syötävän kuntoinenkin vielä, ja maukas.
56. HT26.8.2008 klo 22:38
Metsästystä on monenlaista. Opiskelijat metsästävät syksyisin asuntoja, toimittajat metsästävät uutisia, minä olen metsästänyt (ilman aseenkantolupaa) vuonna 2000 lyötyä 20-senttistä, kun on kuulemma jonkin verran arvokas.

Sanakirjoista löytyy lisää vastaavia esimerkkejä.
57. RA26.8.2008 klo 22:44
tapsa, äläpä yritä älyttää tuolla "poimi-älä poimi-syö-älä syö-jne." Alkaa olla nuijakuukusen, äikätatin ja limanuljaskan makua. Sabotaasiako yrität?

Nimim. Kantariitasieni
58. PP26.8.2008 klo 22:45
tapsa: Et kai sinä vaan ole tosikko? Joskus olisinkin tarvinnut jonkinnäköisen ritsan tai tussarin (vai mitä ne sinun pyssysi olivat), kun seisoin komean ketun tai metsään karanneen puhisevan sonnin mulkoiltavana tai kun kokonainen hirvilauma korskahteli kalliolla viiden metrin päässä ja minä tutisin puskassa kallion juurella, josta ainoa poispääsy oli kallion yli.

Olen kuullut, että miehet metsästävät naisia tai päinvastoin.
Ei kai siihenkään tarvitse metsästyslupaa tai pyssyä.

Enpäs arvannut, että 'sienien metsästys' on jollekulle outo sanonta. Perheeni metsästi paitsi sieniä myös lakkoja, koska
molemmat herkut olivat aina hiukkasen hakusessa. :-D
59. PP27.8.2008 klo 16:16
Puhuin läpiä päähäni. Tottakai miehet tarvitsevat ainakin kaatoluvan. Muuten tulee tupen rapinat.
60. kp27.8.2008 klo 17:55
ei näe metsää puilta.... näkee vain puut eikä metsää...
61. kp27.8.2008 klo 17:56
monta puuta täytyy olla metsässä... jos on metsä?
↶ Takaisin aiheisiinSiirry ylälaitaan ↑
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *